Loppusijoitustunnelin pölynpoiston suunnittelu
Harmaajärvi, Janne (2025)
Harmaajärvi, Janne
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100825734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100825734
Tiivistelmä
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen maan alla sijaitseviin loppusijoitustunneleihin sisältää työvaiheen, jossa loppusijoitustunneli täytetään bentoniittigranulilla. Työvaihe on erittäin pölyävä. Bentoniittigranuli sisältää kvartsia, joka on määritelty syöpävaaralliseksi aineeksi. Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa vähentämään henkilöstölle aiheutuvia riskejä tämän kaltaisessa työssä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten yhteistoimintakoetunneliin (YTK-tunneli) asennettu kivipölynpoistojärjestelmä toimii tunnelin täytön yhteydessä. Tarvittaessa kivipölynpoistojärjestelmää kehitetään edelleen, mahdollisimman turvallisen täyttövaiheen mahdollistamiseksi. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Posiva Oy.
Opinnäytetyön kirjallisena aineistona käytettiin pääasiassa yhdysvaltalaisen tautienvalvonta- ja ehkäisykeskuksen CDC:n sekä työturvallisuus- ja työterveyslaitoksen NIOSH:n teolliselle mineraalien kaivostoiminnalle ja prosessoinnille julkaisemaa käsikirjaa. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tapaustutkimus, jossa pölypitoisuuksia mitattiin ensin täyttölaitteiden testihallissa ja lopulta YTK-tunnelissa tunnelintäytön eri vaiheissa. Kivipölypitoisuuksien mittaamiseen käytettiin kalibroitua hiukkaslaskuria.
Opinnäytetyön keskeisimpinä tuloksina voitiin todeta YTK-tunneliin asennettujen kivipölynpoistolaitteiden sopivan käyttötarkoitukseensa. Loppusijoitustunnelin kivipölynpoisto tulee toteuttaa ensisijaisesti täytettävässä tunnelissa. Kivipölyn liikkuminen tunnelin perältä suuaukkoa kohti tulee tehdä mahdolliseksi. Samalla kivipölyn leviäminen tunnelista muualle loppusijoituslaitokseen on estettävä.
Mittaustuloksista tehtävien johtopäätösten avulla saatiin koostettua lähtötiedot loppusijoitustunnelin kivipölynpoiston suunnittelua varten. Jatkotutkimusta tarvitaan vesisumutusjärjestelmän vaikutuksesta bentoniittigranulin vedensidontakykyyn.
Opinnäytetyön kirjallisena aineistona käytettiin pääasiassa yhdysvaltalaisen tautienvalvonta- ja ehkäisykeskuksen CDC:n sekä työturvallisuus- ja työterveyslaitoksen NIOSH:n teolliselle mineraalien kaivostoiminnalle ja prosessoinnille julkaisemaa käsikirjaa. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tapaustutkimus, jossa pölypitoisuuksia mitattiin ensin täyttölaitteiden testihallissa ja lopulta YTK-tunnelissa tunnelintäytön eri vaiheissa. Kivipölypitoisuuksien mittaamiseen käytettiin kalibroitua hiukkaslaskuria.
Opinnäytetyön keskeisimpinä tuloksina voitiin todeta YTK-tunneliin asennettujen kivipölynpoistolaitteiden sopivan käyttötarkoitukseensa. Loppusijoitustunnelin kivipölynpoisto tulee toteuttaa ensisijaisesti täytettävässä tunnelissa. Kivipölyn liikkuminen tunnelin perältä suuaukkoa kohti tulee tehdä mahdolliseksi. Samalla kivipölyn leviäminen tunnelista muualle loppusijoituslaitokseen on estettävä.
Mittaustuloksista tehtävien johtopäätösten avulla saatiin koostettua lähtötiedot loppusijoitustunnelin kivipölynpoiston suunnittelua varten. Jatkotutkimusta tarvitaan vesisumutusjärjestelmän vaikutuksesta bentoniittigranulin vedensidontakykyyn.