Työvuorojärjestelmä työhyvinvoinnin tukena : tapaustutkimus muutoskokeilun vaikutuksesta kemianteollisuuden yrityksessä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää vuorotyöjärjestelmän muutoskokeilun vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin kemianteollisuuden kohdeyrityksessä, jossa on siirrytty vuoden ajaksi keskeytymättömästä 8 tunnin kolmivuorojärjestelmästä keskeytymättömään 12 tunnin vuorojärjestelmään. Tutkimuskysymyksinä ovat, kuinka määräaikainen työvuorojärjestelmäkokeilu on vaikuttanut vuorotyöntekijöiden työssä jaksamiseen, kuinka kokeilu on vaikuttanut työstä palautumiseen sekä kuinka kokeilu on vaikuttanut työn ja vapaa-ajan yhteen-sovittamiseen. Lisäksi esihenkilötyön näkökulmasta tutkimuskysymyksinä ovat, kuinka lähiesihenkilöt näkevät työntekijöiden työhyvinvoinnin kokeilun aikana ja kuinka vuorojärjestelmäkokeilu on vaikuttanut esihenkilötyöhön. Tietoperusta rakentuu työhyvinvoinnin tarkastelemiseen psykologisten tarpeiden täyttymisen sekä kuormitustekijöiden tunnistamisen kautta. Lisäksi tietoperustan pohjana toimi työaikalainsäädäntö, Kemianteollisuuden työehtosopimus ja työaikamallit. Opinnäytetyön lähestymistapana on tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä sekametoditutkimus yhdistäen kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Tiedonkeruumenetelmänä määrällisessä osiossa on käytetty sähköistä työhyvin-vointikyselyä, ja laadullisessa osiossa puolistrukturoitua haastattelua. Tulosten mukaan työhyvinvointikyselyyn osallistuneet kokevat työhyvinvointinsa kokeilun aikana parantuneen. Työvuorojärjestelmäkokeilu on parantanut työntekijöiden työssä jaksamista, työstä palautumista sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Kokeilu ei vaikuttanut merkittävää päivittäiseen esihenkilötyöhön. Esihenkilöt kokivat kuitenkin työntekijöidensä jaksavan paremmin ja työilmapiirin parantuneen kokeilun myötä. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että pienempi kuormitus ja parempi palautuminen korreloivat parantuneen työilmapiirin ja sitoutuneisuuden kanssa. Vuorojärjestelmäkokeilu paransi myös työantajakuvaa ja houkuttelevuutta rekrytointitilanteissa. Yhteisöllinen ja yksilöllinen työhyvinvointi kulkevat käsikädessä taloudellisen tuottavuuden kanssa, joten parantunut työhyvinvointi ja työantajakuva toimivat tuloksentekijöinä.