Rakentamispalvelun tiedonantovelvollisuus : Toteuttaminen Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa

Abstract

Rakennusalalla yleisesti vallitsevaa harmaata taloutta on pyritty määrätietoisesti vähentämään erilaisilla toimenpiteillä jo usean vuoden ajan. Tyypillisesti nämä toimenpiteet ovat olleet rakentajiin kohdistuvia velvollisuuksia, joilla on pyritty lisäämään eri viranomaisten mahdollisuuksia valvoa rakentamisen verotusta ja työnantajavelvollisuuksien toteuttamista. Uutena velvollisuutena tähän toimenpidekokonaisuuteen lisättiin 1.7.2014 rakentamispalvelun tiedonantovelvollisuus. Opinnäytteen tarkoituksena oli selventää laajan menettelyn sisältämiä raja-arvoja, käsitteitä ja määritelmiä sekä hahmottaa velvollisuuden edellyttämiä tehtäviä ja toimenpidekokonaisuutta toimeksiantajaorganisaation kannalta. Toimeksiantajana oli Raahen kaupungin tekninen palvelukeskus ja toiminnallisen opinnäytetyön konkreettisena lopputuloksena laadittiin ohjeet velvollisuuden toteuttamiseksi palvelukeskuksen organisaatiokaavion mukaisesti.

Tietoperustan muodosti pääosin Verohallinnon ohjeet rakentamisen ilmoitusmenettelystä sekä rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus, jossa mene-telminä käytettiin työntekijöiden henkilökohtaisia haastatteluja, havainnointia organisaatiossa sekä työkokemusta. Opinnäytetyö oli rajattu koskemaan kuntaorganisaation toimintaa rakentami-sessa. Empiirisessä osassa pyrittiin selvittämään kuinka tiedonantovelvollisuuden vaatimat toi-menpiteet toteutettiin toimeksiantajan organisaatiossa. Samalla selvitettiin velvollisuuteen liittyneitä haasteita ja ongelmia, valmistautumista uuteen velvollisuuteen, työntekijöiden asennetta, tiedonkulkua ja kehitysehdotuksia. Opinnäytteessä sivuttiin myös harmaan talouden yhteiskunnallista merkitystä sekä tuloksia sen torjunnassa.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että velvollisuuteen valmistautuminen oli useimmilla tiedonanto-velvollisilla hyvin puutteellista Verohallinnon laajasta tiedottamisesta huolimatta. Velvollisuuden kohderyhmiä ei ollut pystytty hahmottamaan riittävän selkeästi ja annetut ohjeet koettiin hankalasti ymmärrettäviksi. Ohjelmatoimittajat olivat myös liikkeellä myöhään ja järjestelmiin tarvittavat lisäykset ja päivitykset saatiin vasta juuri ensimmäisen ilmoituksen kynnyksellä. Velvollisuuden sisällön hahmottamiseen olisi tarvittu enemmän aikaa ja ohjeistusta sekä koulutusta, koska kyseessä oli laaja muutos. Vuoden 2014 puolella tehtiin ilmoituksissa paljon virheitä valmistautumattomuudesta johtuen. Menettelyn soveltuvuudesta kuntaorganisaatiolle ei oltu vakuuttuneita eikä sen tehokkuudesta harmaan talouden torjunnassa. Menettelyn koettiin lisäävän työtä ja saavutetuista tuloksista oltiin halukkaita saamaan täsmällistä tietoa suhteessa siihen käytettyyn työmäärään.

The black economy is very common in the construction industry and an attempt has been made to reduce it by taking numerous measures during several years. Typically these measures have been duties which have been directed at the construction workers. The aim of these duties has been to add possibilities for the authorities to control the taxation of construction and to ensure that the employer duties are carried out. As a new duty to these measures, the new reporting requirement in the construction industry was introduced on the 1st July, 2014. The purpose of this Bachelor’s thesis was to determine the limit values, concepts and definitions in this wide procedure, and also to outline the tasks required by the duty and the measure from the viewpoint of the assigner’s organization. The assigner was the technical service centre in the town of Raahe. As a result, instructions to introduce the new duty were prepared in this project based thesis.

The theoretical framework was mainly based on the instructions by the Tax Administration and the legislation related to construction. The research approach was qualitative including employee interviews, observation and work experience in the organization as methods. The thesis was restricted to concern the activities involved in the municipal construction. In the empirical part an attempt was made in order to clarify how the required measures of the duty were carried out in the assigner’s organization. At the same time, the aim was to clarify the challenges and problems related to the introduction of the new duty, the worker’s attitude, the flow of information and the development proposals. The social significance of the black economy and the results preventing it are also discussed in the thesis.

As a conclusion, it can be stated that the preparation for the duty was very defective despite the fact that the Tax Administration has widely provided information about it. It was not possible to determine the target groups of the duty clearly enough, and the given instructions were regarded to be difficult to understand. The programme providers were on the move too late, and the additions and updatings required for the system were obtained at the same time as the first report was prepared. To understand the contents of the duty would need more time and instructions as well as education about such a significant change. In 2014 many mistakes were made in the reporting due to the unpreparedness. The interviewees were not entirely convinced that this new procedure is suitable for a municipal organization or suitable for reducing the black economy. The interviewees felt that the procedure was increasing work, and they expressed willingness to receive exact information about the required work into in relation to the achieved results.