Kuuntele mua! : Kuntalaisten mielipiteiden kartoittaminen kunnan ympäristösuunnittelussa - case Suonenjoki

Abstract

Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään millä osallistamisen keinoilla kuntalaiset tulevat kuulluiksi kunnan ympäristöä suunniteltaessa ja sen hoitoa kehitettäessä. Työn teoriaosaan on koottu tiivistetysti määräyksiä ja tapoja, joilla turvataan kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Teoriaosa pyrkii kuvaamaan osallistavaa toimintatapaa kunnallishallinnossa ja kuinka julkishallinnon päätöksenteossa on tapahtumassa murros avoimempaan suuntaan. Opinnäytetyön tutkimusosassa pyrittiin löytämään Suonenjoen kaupungin julkisten ulkoalueiden kehittämisen painopisteet erilaisia osallistamismenetelmiä käyttäen. Työssä selvitettiin missä ovat suonenjokelaisille tärkeimmät viheralueet, ulkoliikuntapaikat ja kävelyreitit, millaisina kaupunkilaiset ne kokevat ja kuinka niitä tulisi kehittää.

Opinnäytetyössä käytettiin kuutta eri osallistamismenetelmää. Menetelmiä valittaessa pyrittiin niiden monipuolisuuteen ja toisaalta aineiston kattavuuteen. Tavoitteena oli kuulla laajasti suonen-jokelaisia niin, että vastaajajoukko edustaa laajaa ikähaitaria, eri ammattiryhmiä ja eri elämäntilanteessa olevia. Menetelminä käytettiin kyselytutkimuksia ja työpajoja sekä alakoululaisille järjestettiin piirtämistehtävä. Kyselyitä oli kaksi: perinteinen kyselylomake ja paikkatietopohjainen kysely sähköisellä PehmoGis-työkalulla. Työpajoissa käytettiin SWOT-analyysiä ja tulevaisuusverstasmenetelmää. Vuorovaikutteinen työpaja järjestettiin kaupunkipyöräilyn muodossa. Yhteensä eri osallistamismenetelmiin osallistui 309 suonenjokelaista.

Osallistamismenetelmien toimivuus kaupunkisuunnittelun tukena riippuu suunnittelun vaiheesta. Tutkimuksen mukaan ympäristösuunnitteluprosessin alkuvaiheessa laajat kyselytutkimukset toimivat hyvin. Suonenjoella kyselyillä saatiin paljon myös sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää heti käytännön ympäristönhoito- ja kunnossapitotyössä. Työpajojen osallistamismenetelminä käytetyt SWOT-analyysi ja tulevaisuustyöpaja tuottivat lyhyessä ajassa runsaasti kehittämisideoita ja vastaukset olivat samansuuntaiset kuin laajoissa kyselyissä. Kaupunkipyöräilyn pieni osallistujamäärä mahdollisti suoran keskustelun osallistujien kanssa. Alaluokkalaisten piirustukset antoivat suuntaa ikäryhmän toiveista.

Tämän tutkimuksen mukaan suonenjokelaisille kaupungin tärkeimmät ympäristökohteet ovat Rantaväylä, Kaatron uimala ja Lintharju. Nämä yhdistävät suonenjokelaisia ikään tai sukupuoleen katsomatta. Suonenjokelaiset ovat suhteellisen tyytyväisiä puistojen ja leikkikenttien määrään, mutta niiden hoidon tasoa tulisi parantaa. Ulkoliikuntapaikat ovat Suonenjoen ylpeys - niiden määrään oltiin tyytyväisiä ja hoitoa kiitettiin. Tämä työ tulee olemaan viherympäristön yleissuunnitelman laatimisen pohjana, kun tulevaisuudessa määritellään Suonenjoen viheralueiden ja ulkoliikuntapaikkojen kehittämisen painopisteet.

The objective of this thesis was to determine which participation methods can be used to listen the citizens’ opinions on environment planning and its development. The literature review of the thesis briefly describes regulations and manners that secure citizens’ possibilities to influence on their own environment. The participatory approach in the municipal administration and the transition to more open decision making in the public administration are also introduced in the literature review. The experimental part of this paper examines how the outdoor areas of the city of Suonenjoki could be developed. This was done by using various participation methods. The most important green areas, outdoor sport areas, and walking trails to the citizens of Suonenjoki were discovered together. The citizens were also asked how they would like those areas to be developed.

The study was made by using six different participation methods. Diversity and comprehensiveness of the data were taken into consideration while choosing the methods. The aim was to reach a group of respondents who widely represent people in different ages and with different professions and life situations. Surveys and workshops were chosen as methods in addition to a drawing assignment targeted to primary school pupils. The surveys were a traditional question form and an electronic questionnaire with SoftGis software. SWOT analysis and future work-shopping methods were used in the workshops. A bike-ride across the Suonenjoki city served as an interactive workshop. Altogether 309 inhabitants of Suonenjoki took part in these participation methods.

The effectiveness of the participation methods as part of urban planning process depend on the stage of the planning. This thesis research revealed that broad surveys are the most useful in the beginning of the environment planning. The surveys gave also useful information which can be immediately brought into use within the environment maintenance. SWOT analysis and future workshopping produced numerous development ideas and the results were in line with the broader surveys. The interactive workshop, bike-ride in Suonenjoki, enabled direct communication with the participants. The drawing assignment for the primary school pupils gathered opinions of the young generation.

According to this research, the most important outdoor areas for the citizens of Suonenjoki, despite age or gender, are Rantaväylä walking trail, Kaatro swimming area, and Lintharju ridge. The inhabitants are relatively satisfied with the amount of parks and playgrounds but their level of maintenance should be increased. The citizens were also pleased about the number of outdoor sport areas and their maintenance. This thesis will serve as the basis for the environment plan in the future when defining the focus on how to develop the green areas and outdoor sport areas in Suonenjoki.