Itsetuhoisen lapsen kohtaaminen lastensuojelun sijaishuollossa: verkkokurssi lastensuojelun ammattilaisille
Oinonen, Laila (2025)
Oinonen, Laila
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100925809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025100925809
Tiivistelmä
Lastensuojelun sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten keskuudessa itsetuhoinen käytös on valitettavan yleistä. Itsetuhoisuuden kohtaaminen on haastavaa ja se saattaa aiheuttaa ammattilaisessakin epämiellyttäviä tunteita ja tuoda omia, käsittelemättömiä traumoja pintaan. Itsetuhoiseen käytökseen puuttumista saatetaan vältellä ja jopa pelätä. Lastensuojelun ammattilaisella on kuitenkin lastensuojelulain mukainen velvollisuus suojella lasta myös lapselta itseltään.
Kehittämistyön tavoitteena oli laatia verkkokurssi itsetuhoisen lapsen kohtaamisesta lastensuojelun ammattilaisten käyttöön. Verkkokurssi vahvistaa lastensuojelun ammattilaisten valmiuksia kohdata itsetuhoinen lapsi.
Kehittämistyössä selvitettiin tutkimuskirjallisuuden avulla, millaisia ilmenemismuotoja lasten itsetuhokäyttäytymisellä on, mitkä ovat itsemurhan riskitekijöitä lapsella, miten itsetuhoisuus voidaan ottaa puheeksi ja miten lasten itsetuhoisuutta voidaan ehkäistä. Lisäksi selvitettiin, millaisia kuormitustekijöitä lastensuojelun ammattilaiset kohtaavat työssään.
Kehittämisprojektin toimeksiantajana toimi Skhole Oy, joka tarjoaa verkkokoulutusmateriaalia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelun tueksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Kehittämistyön tuotos oli verkkokurssi ”Itsetuhoisen lapsen kohtaaminen lastensuojelun sijaishuollossa”. Verkkokurssi jäi toimeksiantajan ja sen yhtiökumppaneiden käyttöön. Lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoavat organisaatiot voivat hyödyntää verkkokurssia esimerkiksi henkilöstön koulutukseen ja perehdytykseen. Tuotoksen arviointimenetelminä käytettiin JBI-arviointikriteeristöä ja verkko-oppimisympäristön käyttäjiltä kerättyä palautetta. Palautteen perusteella verkkokurssi koettiin hyödylliseksi. Osa käyttäjistä koki oppineensa uutta ja osa piti kurssia hyvänä kertauksena.
Jatkossa olisi hyvä pohtia, miten lastensuojelutyössä toteutettujen interventioiden, kuten itsetuhoiseen käytökseen puuttumisen vaikuttavuutta lapsen tulevaisuuteen voitaisiin seurata ja mitata. Tällaisen mittariston kehittäminen vaatisi eettistä pohdintaa ja pitkän ajan seurantaa, joka saattaa muodostua haasteeksi aiheen arkaluontoisuuden takia.
Kehittämistyön tavoitteena oli laatia verkkokurssi itsetuhoisen lapsen kohtaamisesta lastensuojelun ammattilaisten käyttöön. Verkkokurssi vahvistaa lastensuojelun ammattilaisten valmiuksia kohdata itsetuhoinen lapsi.
Kehittämistyössä selvitettiin tutkimuskirjallisuuden avulla, millaisia ilmenemismuotoja lasten itsetuhokäyttäytymisellä on, mitkä ovat itsemurhan riskitekijöitä lapsella, miten itsetuhoisuus voidaan ottaa puheeksi ja miten lasten itsetuhoisuutta voidaan ehkäistä. Lisäksi selvitettiin, millaisia kuormitustekijöitä lastensuojelun ammattilaiset kohtaavat työssään.
Kehittämisprojektin toimeksiantajana toimi Skhole Oy, joka tarjoaa verkkokoulutusmateriaalia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelun tueksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Kehittämistyön tuotos oli verkkokurssi ”Itsetuhoisen lapsen kohtaaminen lastensuojelun sijaishuollossa”. Verkkokurssi jäi toimeksiantajan ja sen yhtiökumppaneiden käyttöön. Lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoavat organisaatiot voivat hyödyntää verkkokurssia esimerkiksi henkilöstön koulutukseen ja perehdytykseen. Tuotoksen arviointimenetelminä käytettiin JBI-arviointikriteeristöä ja verkko-oppimisympäristön käyttäjiltä kerättyä palautetta. Palautteen perusteella verkkokurssi koettiin hyödylliseksi. Osa käyttäjistä koki oppineensa uutta ja osa piti kurssia hyvänä kertauksena.
Jatkossa olisi hyvä pohtia, miten lastensuojelutyössä toteutettujen interventioiden, kuten itsetuhoiseen käytökseen puuttumisen vaikuttavuutta lapsen tulevaisuuteen voitaisiin seurata ja mitata. Tällaisen mittariston kehittäminen vaatisi eettistä pohdintaa ja pitkän ajan seurantaa, joka saattaa muodostua haasteeksi aiheen arkaluontoisuuden takia.