Huippu-urheilijan urasiirtymätyöelämään : selvitys aktiiviurheilijoiden valmistautumisesta urasiirtymään
Seppänen, Niklas (2025)
Seppänen, Niklas
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101425996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101425996
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset huippu-urheilijat ovat valmistautuneet urasiirtymään ja tulevaan työelämään. Opinnäytetyö suoritettiin ilman toimeksiantajaa. Taustalla on yli kymmenen vuoden omakohtainen kokemus huippu-urheilusta. Huippu-urheilu tarjoaa hyvin erilaisen urapolun verrattuna normaalimpaan malliin, jossa käydään koulut asteittain ja siirrytään työelämään. Huippu-urheilu vaatii suuria panostuksia, eikä urheilu-uran aikana välttämättä ehditä panostamaan opiskeluun tai töihin. Urasiirtymä työelämään voi aiheuttaa haasteita, sillä muutos on suuri. Huippu-urheilijoilla on usein vahva urheilijaidentiteetti, joka vaikuttaa suuresti urasiirtymään. Kun urheilu-ura loppuu, oma identiteetti voi olla hukassa, kun ei olekaan enää huippu-urheilija.
Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui neljä aktiivisesti urheilevaa suomalaista huippu-urheilijaa. Kaksi haastatteluista suoritettiin kasvotusten ja kaksi Teams-tapaamisena. Kohdejoukko koostui kahdesta mies- ja kahdesta naisurheilijasta, jotka edustavat kolmea eri urheilulajia ja joiden ikäjakauma on 20–32 vuotta. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman kattava kuvaus eri uransa vaiheissa olevista huippu-urheilijoista. Teemahaastattelu koostui neljästä ennalta määritetystä teemasta, jotka käytiin läpi kaikkien haastateltavien kanssa. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja koodattiin värikoodein niin, että samantyyppiset vastaukset olivat yhdessä. Tämän jälkeen nousseita havaintoja järjesteltiin vielä teemoittelun avulla.
Kokonaisuudessaan valmistautuminen urasiirtymään on melko hyvällä tasolla. Kolmella neljästä tutkimukseen osallistujista oli korkeakoulututkinto, hieman työkokemusta tai selkeät suunnitelmat opintojen suhteen. Edessä oleva urasiirtymä ja siihen liittyvät haasteet olivat myös tiedossa. Tulosten perusteella voitiin myös havaita kaksi selkeää ryhmää. Urheilu-urakeskeinen ryhmä, jolle urheilu on kaikki kaikessa ja panostavat täysin siihen, sekä työurakeskeinen ryhmä, joka kaipaa urheilun ohelle muutakin ja jolla on korkeammat tavoitteet työuralle.
Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui neljä aktiivisesti urheilevaa suomalaista huippu-urheilijaa. Kaksi haastatteluista suoritettiin kasvotusten ja kaksi Teams-tapaamisena. Kohdejoukko koostui kahdesta mies- ja kahdesta naisurheilijasta, jotka edustavat kolmea eri urheilulajia ja joiden ikäjakauma on 20–32 vuotta. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman kattava kuvaus eri uransa vaiheissa olevista huippu-urheilijoista. Teemahaastattelu koostui neljästä ennalta määritetystä teemasta, jotka käytiin läpi kaikkien haastateltavien kanssa. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja koodattiin värikoodein niin, että samantyyppiset vastaukset olivat yhdessä. Tämän jälkeen nousseita havaintoja järjesteltiin vielä teemoittelun avulla.
Kokonaisuudessaan valmistautuminen urasiirtymään on melko hyvällä tasolla. Kolmella neljästä tutkimukseen osallistujista oli korkeakoulututkinto, hieman työkokemusta tai selkeät suunnitelmat opintojen suhteen. Edessä oleva urasiirtymä ja siihen liittyvät haasteet olivat myös tiedossa. Tulosten perusteella voitiin myös havaita kaksi selkeää ryhmää. Urheilu-urakeskeinen ryhmä, jolle urheilu on kaikki kaikessa ja panostavat täysin siihen, sekä työurakeskeinen ryhmä, joka kaipaa urheilun ohelle muutakin ja jolla on korkeammat tavoitteet työuralle.
