Siirtogeenisten Arabidosis-kasvien morfologinen ja molekulaarinen kuvaileminen
Sonne, Elisa (2015)
Sonne, Elisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295393
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli osa Helsingin Yliopiston Maataloustieteiden laitoksen tutkimusprojektia, jossa tutkitaan, kuinka FUPS-signaalit vaikuttavat kukan kehittymiseen. Työn tavoitteena oli seuloa T-DNA insertiomutanttilinjoja ja etsiä niistä homotsykoottiset mutaatiot ja ottaa käyttöön sekä standardoida infektointimenetelmä, jolla on mahdollisuus tutkia mutatoitujen E3-entsyymien vaikutuksia kasvien vasteisiin.
Siirtogeenisten Aradidopsis thalianan siemenet kerättiin ja istutettiin steriilisti kanamysiiniä tai basta-herbisidiä sisältävälle selektiiviselle kasvatusmaljalle. Kasvien selviytymisprosentti laskettiin viikon itämisen jälkeen, jolloin saatiin alustavat tulokset T-DNA insertion homotsykoottisuudesta. DNA-eristys tehtiin isopropanolisaostuksella kahden viikon vanhoista kasvien lehdistä. DNA:lle tehtiin PCR-monistus, jolla tarkastettiin jo aiemmin tehdyn T-DNA insertion monistumis-tulokset. Lopullinen tulos saatiin tekemällä PCR-tuotteelle geelielektroforeesi. Infektointimenetelmän käyttöönotossa ja menetelmän standardoimisessa käytettiin Columbia-0 -kasvia, joka infektoitiin kastamalla se Botrytis cinerea-sienen itiöitä sisältävään suspensioon.
Työssä käytiin läpi 41 mutanttilinjakandidaatti kasvilinjaa, joissa oli kahta erilaista T-DNA linjaa, joista toinen oli kanamysiiniresistentti ja toinen basta-herbisidiresistentti. Näistä kanamysiiniresistenttejä linjoja oli kuusi ja basta-herbisidiresistenttejä linjoja oli neljä. Insertiot olivat kahdeksassa eri geenissä. Näistä kymmenestä linjasta T-DNA inserttio homotsygoottisena löytyi kuudesta, kaksi ohitettiin, yhden linjan tuloksena oli villityyppi ja yhdestä linjasta mutaatio löytyi heterotsykoottisena ja villityyppinä. Tavoitteena olleet infektointimenetelmän standardointi ja RNA-näytteiden kerääminen onnistuivat. Infektoinnissa hyödyllisimmäksi suspensioksi osoittautui vahvin konsentraatio. Tutkimusryhmälle jäi Infektointimenetelmästä saatujen RNA-näytteiden analysointi ja niiden tulosten standardointi menetelmään.
Siirtogeenisten Aradidopsis thalianan siemenet kerättiin ja istutettiin steriilisti kanamysiiniä tai basta-herbisidiä sisältävälle selektiiviselle kasvatusmaljalle. Kasvien selviytymisprosentti laskettiin viikon itämisen jälkeen, jolloin saatiin alustavat tulokset T-DNA insertion homotsykoottisuudesta. DNA-eristys tehtiin isopropanolisaostuksella kahden viikon vanhoista kasvien lehdistä. DNA:lle tehtiin PCR-monistus, jolla tarkastettiin jo aiemmin tehdyn T-DNA insertion monistumis-tulokset. Lopullinen tulos saatiin tekemällä PCR-tuotteelle geelielektroforeesi. Infektointimenetelmän käyttöönotossa ja menetelmän standardoimisessa käytettiin Columbia-0 -kasvia, joka infektoitiin kastamalla se Botrytis cinerea-sienen itiöitä sisältävään suspensioon.
Työssä käytiin läpi 41 mutanttilinjakandidaatti kasvilinjaa, joissa oli kahta erilaista T-DNA linjaa, joista toinen oli kanamysiiniresistentti ja toinen basta-herbisidiresistentti. Näistä kanamysiiniresistenttejä linjoja oli kuusi ja basta-herbisidiresistenttejä linjoja oli neljä. Insertiot olivat kahdeksassa eri geenissä. Näistä kymmenestä linjasta T-DNA inserttio homotsygoottisena löytyi kuudesta, kaksi ohitettiin, yhden linjan tuloksena oli villityyppi ja yhdestä linjasta mutaatio löytyi heterotsykoottisena ja villityyppinä. Tavoitteena olleet infektointimenetelmän standardointi ja RNA-näytteiden kerääminen onnistuivat. Infektoinnissa hyödyllisimmäksi suspensioksi osoittautui vahvin konsentraatio. Tutkimusryhmälle jäi Infektointimenetelmästä saatujen RNA-näytteiden analysointi ja niiden tulosten standardointi menetelmään.