Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Neljäkymmentä vuotta äänibrändäystä : miten äänibrändäys on kehittynyt Suomessa vuosina 1985–2025?

Järvenpää, Henri (2025)

 
Avaa tiedosto
jarvenpaa_henri.pdf (885.0Kt)
Lataukset: 

Avoin saatavuus / Open access / Öppen tillgång
Järvenpää, Henri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102026217
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö lähti liikkeelle tekijän kiinnostuksesta äänibrändäystä ja historiaa kohtaan. Suomalaisesta äänibrändäyksestä löytyy suhteellisen vähän tietoa, joten kyseessä on vähän tutkittu aihe. Hankkeistin opinnäytetyön Content Unionin kanssa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen kartoittava tutkimus ja tutkimuskysymykseni kuuluu: Miten äänibrändäys on kehittynyt Suomessa vuosina 1985–2025?

Tietoperusta koottiin kirjallisuuskatsauksella ja sitä täydennettiin aineistolla, joka sisälsi muun muassa podcasteja ja blogikirjoituksia, koska kirjallista tietoa suomalaisesta äänibrändäyksestä löytyi erittäin vähän. Empiirinen osuus koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista ja dokumenttianalyysistä. Opinnäytetyön tutkimuskysymykseen lähdettiin vastaamaan siis neljällä tutkimusmenetelmällä: Kirjallisuuskatsauksella, täydentävällä aineistolla, puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja dokumenttianalyysillä. Täydentävään aineistoon tulee suhtautua lähdekriittisesti. Haastateltavia asiantuntijoita opinnäytetyössä oli kolme.

Opinnäytetyön tuloksena ja johtopäätöksenä kävi ilmi, että äänibrändäys on pääsääntöisesti parantunut Suomessa esimerkiksi teknologisen kehityksen myötä. Suomalaisen äänibrändäyksen ongelma vaikuttaisi olevan asennekysymys: Äänibrändäystä ei täysin osata hyödyntää, se ei ole johdonmukaista ja sen osa-alueisiin suhtaudutaan jopa viihteellisinä elementteinä. Äänibrändäys on Suomessa alisteisessa asemassa kuvalliseen brändäykseen nähden. Tämä johtuu siitä, että kuvallinen brändäys on helpommin esitettävissä. Suomalainen äänibrändäys tarvitsee lisää tutkimusta tuekseen ja äänen esitettävyyteen pitää saada sitä helpottavia keinoja. Ala tarvitsee myös yhtenäisemmän ja selkeämmän termistön.

Kehitysehdotuksena tätä opinnäytetyötä voisi laajentaa yliopistotason tutkimukseksi. Näin ollen haastateltavia ja näkökulmia voisi olla enemmän ja aihetta pystyisi käsittelemään syvällisemmin. Kvantitatiivisena tutkimuksena voisi selvittää, kuinka moni suomalainen yritys tai toimija hyödyntää johdonmukaisesti äänibrändäystä markkinoinnissaan. Muita jatkotutkimusehdotuksia voisi olla: Miksi yritykset Suomessa eivät useimmiten hyödynnä äänibrändäystä ja miten se voisi olla heille mahdollista, miten kuluttajat tunnistavat ja kokevat eri brändien äänielementit Suomessa tai miten äänibrändäystä hyödynnetään eri toimialoilla Suomessa.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste