Osaamisen johtaminen julkishallinnon muutoksessa : tapaustutkimus talous- ja maksatuspalvelujen siirrosta TE24-uudistuksessa
Vinkka-Hänninen, Henrietta (2025)
Vinkka-Hänninen, Henrietta
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102126252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102126252
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön taustana oli TE24-uudistus, jossa TE-toimistot lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin kuntien muodostamille 45 työvoimaviranomaiselle 1.1.2025 alkaen. Opinnäytetyössä tutkittiin talous- ja maksatustehtäviä tekevien henkilöiden osaamisen johtamista, kun tehtävät siirrettiin valtion virastoilta kuntien vastuulle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten talous- ja maksatustehtävien osaamista johtamista toteutettiin TE24-uudistuksen yhteydessä ja millaisia oppeja tapauksesta voidaan nostaa tulevien hallinnollisten uudistusten toteuttamiseen. Teoriaviitekehys rakentui osaamisen johtamisen käsitteiden ja niitä käsittelevän kirjallisuuden ympärille. Tutkimus perustui fenomenologiseen tutkimusperinteeseen ja se toteutettiin tapaustutkimuksena. Keskeisinä tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia ja avainhenkilöiden haastatteluja. Kerätty aineisto jäsenneltiin teemoittain ja analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa selvisi, että talous- ja maksatustehtäviä tekevän henkilöstön osaaminen oli pääasiassa erinomaisella tasolla ennen uudistusta. Substanssityön osaaminen säilyi erinomaisella tasolla myös uudistuksen jälkeen, mutta kuntaorganisaatioissa oli havainnoitu haasteita työhön liittyvien metataitojen osalta. Myös muutokseen liittyvien inhimillisten tunteiden arveltiin vaikuttaneen työssä suoriutumiseen jonkin verran. Osaamisen johtamista ei toteutettu systemaattisesti ennen uudistusta, vaan arviointi perustui työn laatuun ja sujuvuuteen. Uudistusta valmisteltaessa osaamisen arviointia tehtiin yleisellä tasolla, mutta yksilöiden osaamisen kartoittaminen jäi puutteelliseksi. Uudistuksen jälkeen ennen tutkimuksen toteutusajankohtaa osaamisen johtamista ei ollut toteutettu systemaattisesti ajanpuutteen vuoksi, mutta suunnitelmia erilaisista toteutuksista nousi haastatteluissa esille. Osaamisen kehittämisen keinoina oli hyödynnetty esimerkiksi työparitoimintaa, mentorointia, webinaareja ja sisäisiä koulutuksia.
Osaamisen johtaminen arvioitiin tärkeäksi tekijäksi talous- ja maksatustehtävien siirron onnistumisen kannalta. Kehittämisehdotuksina esitettiin muun muassa osaamiskartoitusten käyttöönottoa, tiedolla johtamisen vahvistamista, mentoroinnin vakiinnuttamista ja valtakunnallisen ohjauksen selkeyttämistä. Uudistuksen valmisteluprojektin aikaisempi käynnistäminen, tehtävänkuvien selkeyttäminen ja yksilötason osaamisen kartoitus olisivat voineet parantaa siirtymän sujuvuutta. Kahden erilaisen toimintakulttuurin yhdistäminen on tuonut uudenlaisia osaamisen vaatimuksia kaikille työllisyyspalveluiden työntekijöille.
Tutkimuksessa selvisi, että talous- ja maksatustehtäviä tekevän henkilöstön osaaminen oli pääasiassa erinomaisella tasolla ennen uudistusta. Substanssityön osaaminen säilyi erinomaisella tasolla myös uudistuksen jälkeen, mutta kuntaorganisaatioissa oli havainnoitu haasteita työhön liittyvien metataitojen osalta. Myös muutokseen liittyvien inhimillisten tunteiden arveltiin vaikuttaneen työssä suoriutumiseen jonkin verran. Osaamisen johtamista ei toteutettu systemaattisesti ennen uudistusta, vaan arviointi perustui työn laatuun ja sujuvuuteen. Uudistusta valmisteltaessa osaamisen arviointia tehtiin yleisellä tasolla, mutta yksilöiden osaamisen kartoittaminen jäi puutteelliseksi. Uudistuksen jälkeen ennen tutkimuksen toteutusajankohtaa osaamisen johtamista ei ollut toteutettu systemaattisesti ajanpuutteen vuoksi, mutta suunnitelmia erilaisista toteutuksista nousi haastatteluissa esille. Osaamisen kehittämisen keinoina oli hyödynnetty esimerkiksi työparitoimintaa, mentorointia, webinaareja ja sisäisiä koulutuksia.
Osaamisen johtaminen arvioitiin tärkeäksi tekijäksi talous- ja maksatustehtävien siirron onnistumisen kannalta. Kehittämisehdotuksina esitettiin muun muassa osaamiskartoitusten käyttöönottoa, tiedolla johtamisen vahvistamista, mentoroinnin vakiinnuttamista ja valtakunnallisen ohjauksen selkeyttämistä. Uudistuksen valmisteluprojektin aikaisempi käynnistäminen, tehtävänkuvien selkeyttäminen ja yksilötason osaamisen kartoitus olisivat voineet parantaa siirtymän sujuvuutta. Kahden erilaisen toimintakulttuurin yhdistäminen on tuonut uudenlaisia osaamisen vaatimuksia kaikille työllisyyspalveluiden työntekijöille.
