The Role of Agile Project Management in Fostering Innovation Across the Product Development Lifecycle
Oeverdiek, Torge Marten (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102226283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102226283
Tiivistelmä
This study develops and validates a theoretical model evaluating the role of Agile Thinking in generating Innovation, addressing the shortage of empirical evidence on Agile Thinking in practice.
Empirical research included surveying New Product Development professionals in an industrial firm. Existing literature is leveraged to conceptualize and operationalize Agile Project Management (APM), the Product Development Lifecycle (PDLC), and Innovative Behavior (IB).
Construct validity testing bifurcates the PDLC into early and late planning, challenging established theory and praxis. Late planning displayed a stronger relationship with IB, positioning it as an enabler of innovation, and the latent variables of APM, agile communication and team autonomy, suggesting late planning as an amplifier of Agility. The introduction of early and late planning as distinct constructs contributes to theory and permits further research, for instance on the impact of uncertainty on each.
The hypotheses were verified and corroborated using correlation analysis, giving credence to the theoretical model, suggesting that early and late planning, team autonomy, and agile communication act as a reinforcing system, maximizing IB. Early and late planning are both linked with IB, suggesting that planning supports Agility, indicating some benefit of systematic thinking over intuitive thinking towards generating IB in this population. Tämä tutkimus kehittää ja validoi teoreettisen mallin, joka arvioi ketterän ajattelun roolia innovaatioiden luomisessa, sekä empiirisen näytön puutteeseen ketterän ajattelun käytännön toteutuksesta.
Empiirisen tutkimuksen puitteissa suoritettiin kyselytutkimus valmistavan teollisuuden ammattilaisille uusien tuotteiden kehittämisen projektihallinnasta. Olemassa olevaa kirjallisuutta hyödynnettiin ketterän projektihallinnan (APM), tuotekehityksen elinkaaren (PDLC) ja innovatiivisen käyttäytymisen (IB) käsitteellistämisessä ja operationalisoinnissa.
Rakennevaliditeettitestaus jakaa PDLC varhaiseen ja myöhäiseen suunnitteluun, haastaen vakiintunutta teoriaa ja käytäntöä. Myöhäinen suunnittelu osoitti vahvemman suhteen IB:hen innovaatioiden mahdollistajana, missä APM:n ketterä viestintä ja tiimin autonomia sen sijaan viittasivat ketteryyden vahvistajina. Varhaisen ja myöhäisen suunnittelun esittely erillisinä konstruktioina edistää teoriaa ja mahdollistaa lisätutkimuksia, esimerkiksi epävarmuuden vaikutuksesta kumpaankin.
Hypoteesit varmennettiin ja vahvistettiin korrelaatioanalyysin avulla, mikä antoi uskottavuutta teoreettiselle mallille, että varhainen ja myöhäinen suunnittelu, tiimin autonomia ja ketterä viestintä toimivat vahvistavana järjestelmänä, joka maksimoi ketterän johtamisen. Sekä varhainen, että myöhäinen suunnittelu liittyvät ketterään johtamiseen , mikä viittaa siihen, että suunnittelu tukee ketteryyttä. Tämä osoittaa systemaattisen ajattelun olevan hyödyllistä intuitiiviseen ajatteluun verrattuna ketterän johtamisen luomisessa tässä populaatiossa.
Empirical research included surveying New Product Development professionals in an industrial firm. Existing literature is leveraged to conceptualize and operationalize Agile Project Management (APM), the Product Development Lifecycle (PDLC), and Innovative Behavior (IB).
Construct validity testing bifurcates the PDLC into early and late planning, challenging established theory and praxis. Late planning displayed a stronger relationship with IB, positioning it as an enabler of innovation, and the latent variables of APM, agile communication and team autonomy, suggesting late planning as an amplifier of Agility. The introduction of early and late planning as distinct constructs contributes to theory and permits further research, for instance on the impact of uncertainty on each.
The hypotheses were verified and corroborated using correlation analysis, giving credence to the theoretical model, suggesting that early and late planning, team autonomy, and agile communication act as a reinforcing system, maximizing IB. Early and late planning are both linked with IB, suggesting that planning supports Agility, indicating some benefit of systematic thinking over intuitive thinking towards generating IB in this population.
Empiirisen tutkimuksen puitteissa suoritettiin kyselytutkimus valmistavan teollisuuden ammattilaisille uusien tuotteiden kehittämisen projektihallinnasta. Olemassa olevaa kirjallisuutta hyödynnettiin ketterän projektihallinnan (APM), tuotekehityksen elinkaaren (PDLC) ja innovatiivisen käyttäytymisen (IB) käsitteellistämisessä ja operationalisoinnissa.
Rakennevaliditeettitestaus jakaa PDLC varhaiseen ja myöhäiseen suunnitteluun, haastaen vakiintunutta teoriaa ja käytäntöä. Myöhäinen suunnittelu osoitti vahvemman suhteen IB:hen innovaatioiden mahdollistajana, missä APM:n ketterä viestintä ja tiimin autonomia sen sijaan viittasivat ketteryyden vahvistajina. Varhaisen ja myöhäisen suunnittelun esittely erillisinä konstruktioina edistää teoriaa ja mahdollistaa lisätutkimuksia, esimerkiksi epävarmuuden vaikutuksesta kumpaankin.
Hypoteesit varmennettiin ja vahvistettiin korrelaatioanalyysin avulla, mikä antoi uskottavuutta teoreettiselle mallille, että varhainen ja myöhäinen suunnittelu, tiimin autonomia ja ketterä viestintä toimivat vahvistavana järjestelmänä, joka maksimoi ketterän johtamisen. Sekä varhainen, että myöhäinen suunnittelu liittyvät ketterään johtamiseen , mikä viittaa siihen, että suunnittelu tukee ketteryyttä. Tämä osoittaa systemaattisen ajattelun olevan hyödyllistä intuitiiviseen ajatteluun verrattuna ketterän johtamisen luomisessa tässä populaatiossa.