Tekoälyn hyödyntäminen mobiilisovelluksen kehittämisessä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tekoälyavusteiset työkalut voivat tukea mobiilisovelluksen kehitystä sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita niiden käyttöön liittyy. Työssä tutkittiin myös promptien merkitystä kehitysprosessissa ja raportoitiin esiin nousseista kokemuksista ja haasteista. Lisäksi vertailtiin kolmen eri työkalun – OpenAI:n ChatGPT:n, Googlen Geminin ja Microsoftin Copilotin käyttöä ja toiminnallisuutta. Työn lopputuloksena toteutettiin yksinkertainen mobiilisovellus, valuuttamuunnin. Mobiilisovellus kehitettiin vain tekoälyavusteisia työkaluja hyödyntäen, ilman manuaalista ohjelmointia.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin erityisesti tekoälyn ja mobiilisovellusten käsitteitä sekä ohjelmointiin liittyvää sanastoa. Työssä hyödynnettiin laadullista ja käytännönläheistä tutkimusotetta, jossa aineisto kerättiin oppimispäiväkirjamuotoisesti. Päiväkirjamerkinnöistä analysoitiin, miten tekoälyä voi hyödyntää mobiilisovelluksen eri kehitysvaiheissa, millaisia ratkaisuja se tarjosi ja miten ne vaikuttivat työn etenemiseen sekä lopputulokseen.

Tulokset osoittivat, että tekoäly nopeutti sovelluksen rakentamista merkittävästi tarjoamalla valmiita koodipohjia, selkeitä esimerkkejä ja käytännön ratkaisuja eri ongelmatilanteisiin. Tekoäly auttoi ymmärtämään mobiilisovelluksen tiedostorakennetta ja ohjelmointikielen käyttöä, mikä teki siitä arvokkaan työkalun myös osaamisen kehittämisessä. Vaikka tekoälyn tuottamaa koodia jouduttaisiin muokkaamaan omaan tarkoitukseen sopivaksi, se helpotti työskentelyä ja vähensi toistuvan peruskoodin kirjoittamista. Havainnot vahvistavat käsitystä tekoälystä käytännönläheisenä ja helposti lähestyttävänä apuvälineenä, joka soveltuu hyvin erityisesti opiskelijoille ja aloitteleville kehittäjille tukemaan sovelluksen rakentamista ja syventämään omaa osaamista. Tämä opinnäytetyö on tehty osana Lapin tekoälykiihdyttämö-hanketta.

The objective of this thesis was to explore how AI-assisted tools can support mobile application development and what opportunities and challenges are associated with their use. The thesis also examined the role of prompts in the development process, reporting on the experiences and challenges encountered. In addition, the use and functionality of three different tools – OpenAI's ChatGPT, Google's Gemini, and Microsoft's Copilot – were compared. The final outcome of the study was a simple mobile application, a currency converter. The mobile application was developed using only AI-assisted tools, without manual programming.

The thesis examined the concepts of artificial intelligence and mobile applications, as well as programming-related terminology. The thesis used a qualitative and practical research approach, with data collected through learning diaries. The diary notes were analyzed to determine how artificial intelligence could be utilized in the different stages of mobile application development, what kinds of solutions it offered, and how they affected the progress of the study and the result.

The results indicated that artificial intelligence significantly accelerated the application development process by providing ready-made code templates, clear examples, and practical solutions to various challenges. Artificial intelligence helped to understand the file structure of the mobile application and the use of the programming language, making it a valuable tool for skill development. Although AI-generated code required modifications to fit specific purposes, it eased the workload and reduced the need for repetitive basic coding. These findings support the view of artificial intelligence as a practical and accessible tool, particularly well-suited for students and novice developers, to aid in application development and enhance their expertise. This thesis has been completed as part of the Lapin tekoälykiihdyttämö-project.