Kerrostuva haavoittuvuus muuttuvassa ilmastossa: suuntaviivoja ilmastosiirtolaisuuden ja ihmiskaupan ilmiöihin varautumiseen
Purojärvi, Nora; Vaisle, Terhi (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102326320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102326320
Tiivistelmä
Tämä artikkelimuotoinen opinnäytetyö tarkastelee ilmastonmuutoksen aiheuttaman siirtolaisuuden ja ihmiskaupan välistä yhteyttä sekä keinoja vastata näihin toisiinsa kietoutuviin ilmiöihin. Työelämälähtöinen opinnäytetyö toteutettiin Maahanmuuttoviraston Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimeksiannosta, ja sen tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa tietoa tiedolla johtamisen tueksi.
Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisia tulevaisuuden skenaarioita liittyy ilmastonmuutokseen ja ilmastosiirtolaisuuteen sekä näiden myötä mahdollisesti lisääntyviin ja muuttuviin ihmiskaupan ilmiöihin, 2) Millaisia konkreettisia toimenpiteitä Suomessa voidaan toteuttaa varauduttaessa ilmastosiirtolaisten määrän kasvuun ja ihmiskaupan riskien lisääntymiseen ja 3) Mitä erityisiä osa-alueita tulee huomioida ja ennakoida ihmiskaupan uhrien tukemiseen ja auttamiseen keskittyvässä työssä sään ääri-ilmiöiden ja ilmastosiirtolaisuuden yleistyessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena Delfoi-tutkimuksena, jossa asiantuntijapaneeliin osallistui 14 siirtolaisuuden ja ihmiskaupan vastaisen työn asiantuntijaa. Aineisto kerättiin kolmella kierroksella keväällä 2025. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulokset osoittavat, että ilmastosiirtolaisuus on moniulotteinen ja kasvava ilmiö, joka lisää ihmiskaupan riskejä erityisesti silloin, kun siirtolaiset jäävät ilman virallista oleskelustatusta tai työllistyvät epävirallisille työmarkkinoille. Haavoittuvuus ja hyväksikäytön riskitekijät kasautuvat erityisesti naisille, lapsille, paperittomille ja matalasti koulutetuille henkilöille.
Asiantuntijat arvioivat, että Suomen nykyinen ilmastosiirtolaisuuteen varautuminen on riittämätöntä ja vaatii sekä oikeudellista että rakenteellista kehittämistä. Erityisesti korostettiin monialaisen yhteistyön, kansainvälisen sääntelyn uudistamisen ja ennakoivan suunnittelun merkitystä. Opinnäytetyö kokoaa yhteen asiantuntijoiden näkemyksiä ja esiin nousseita ratkaisumalleja, kuten tilapäisen suojelun laajentamista, palvelujärjestelmien kehittämistä ja sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistamista, jotka voivat tukea varautumista ja päätöksentekoa muuttuvassa ilmastossa.
Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää tarkastella myös niiden ihmisten asemaa, jotka eivät kykene tai halua lähteä elinkelvottomiksi muuttuvilta alueilta, ja jotka voivat siksi altistua hyväksikäytölle sekä ihmiskaupan riskeille. Lisäksi kansainväliset tapaustutkimukset alueilla, joilla ilmastosiirtolaisuus on jo arkipäivää, voisivat syventää ymmärrystä siitä, kuinka ilmastonmuutos, siirtolaisuus ja hyväksikäyttö kytkeytyvät toisiinsa tarjoten samalla suuntaviivoja Suomen ja EU:n varautumiseen. Lisäksi olisi hyödyllistä tarkastella, miten ilmastosiirtolaisuutta ja siihen liittyviä riskejä käsitellään julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. This article-based thesis examines the interconnections between climate change-induced migration and human trafficking, and explores ways to respond to these intertwined phenomena. Commissioned by the Assistance System for Victims of Human Trafficking at the Finnish Immigration Service, the study aimed to produce current and future-oriented knowledge to support evidence-based decision-making.
The research questions were: (1) What future scenarios are associated with climate change and climate migration, and how might these lead to an increase and transformation of human trafficking phenomena? (2) What concrete measures can be implemented in Finland to prepare for a potential rise in the number of climate migrants and the growing risks of human trafficking? (3) What specific aspects should be considered and anticipated in work focused on supporting and assisting victims of human trafficking as extreme weather events and climate migration become more common?
The study was conducted as a qualitative Delphi study with a panel of 14 experts in migration and anti-trafficking work. Data were collected in three rounds in spring 2025 and analyzed thematically. The findings indicate that climate migration is a multidimensional and growing phenomenon that increases trafficking risks, particularly when migrants lack legal status or are employed in informal labor markets. Vulnerability and exploitation risks were found to be especially high among women, children, undocumented migrants, and those with low levels of education.
Experts concluded that Finland’s preparedness for climate migration is insufficient and requires both legal and structural development. Emphasis was placed on multidisciplinary cooperation, reforming international regulation, and proactive planning. The thesis presents expert views and solution models, including expanding temporary protection, improving service systems, and strengthening cross-sector collaboration to support preparedness and decision-making in a changing climate.
Future research should address the situation of people who cannot or do not leave areas becoming uninhabitable and who may therefore face heightened risks of exploitation and trafficking. International case studies from regions where climate migration is already a reality could deepen understanding of how climate change, migration, and exploitation risks are interconnected, while also providing guidance for Finland and the EU. It would further be valuable to examine how climate migration and its risks are reflected in public discourse and political decision-making.
Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisia tulevaisuuden skenaarioita liittyy ilmastonmuutokseen ja ilmastosiirtolaisuuteen sekä näiden myötä mahdollisesti lisääntyviin ja muuttuviin ihmiskaupan ilmiöihin, 2) Millaisia konkreettisia toimenpiteitä Suomessa voidaan toteuttaa varauduttaessa ilmastosiirtolaisten määrän kasvuun ja ihmiskaupan riskien lisääntymiseen ja 3) Mitä erityisiä osa-alueita tulee huomioida ja ennakoida ihmiskaupan uhrien tukemiseen ja auttamiseen keskittyvässä työssä sään ääri-ilmiöiden ja ilmastosiirtolaisuuden yleistyessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena Delfoi-tutkimuksena, jossa asiantuntijapaneeliin osallistui 14 siirtolaisuuden ja ihmiskaupan vastaisen työn asiantuntijaa. Aineisto kerättiin kolmella kierroksella keväällä 2025. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulokset osoittavat, että ilmastosiirtolaisuus on moniulotteinen ja kasvava ilmiö, joka lisää ihmiskaupan riskejä erityisesti silloin, kun siirtolaiset jäävät ilman virallista oleskelustatusta tai työllistyvät epävirallisille työmarkkinoille. Haavoittuvuus ja hyväksikäytön riskitekijät kasautuvat erityisesti naisille, lapsille, paperittomille ja matalasti koulutetuille henkilöille.
Asiantuntijat arvioivat, että Suomen nykyinen ilmastosiirtolaisuuteen varautuminen on riittämätöntä ja vaatii sekä oikeudellista että rakenteellista kehittämistä. Erityisesti korostettiin monialaisen yhteistyön, kansainvälisen sääntelyn uudistamisen ja ennakoivan suunnittelun merkitystä. Opinnäytetyö kokoaa yhteen asiantuntijoiden näkemyksiä ja esiin nousseita ratkaisumalleja, kuten tilapäisen suojelun laajentamista, palvelujärjestelmien kehittämistä ja sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistamista, jotka voivat tukea varautumista ja päätöksentekoa muuttuvassa ilmastossa.
Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää tarkastella myös niiden ihmisten asemaa, jotka eivät kykene tai halua lähteä elinkelvottomiksi muuttuvilta alueilta, ja jotka voivat siksi altistua hyväksikäytölle sekä ihmiskaupan riskeille. Lisäksi kansainväliset tapaustutkimukset alueilla, joilla ilmastosiirtolaisuus on jo arkipäivää, voisivat syventää ymmärrystä siitä, kuinka ilmastonmuutos, siirtolaisuus ja hyväksikäyttö kytkeytyvät toisiinsa tarjoten samalla suuntaviivoja Suomen ja EU:n varautumiseen. Lisäksi olisi hyödyllistä tarkastella, miten ilmastosiirtolaisuutta ja siihen liittyviä riskejä käsitellään julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.
The research questions were: (1) What future scenarios are associated with climate change and climate migration, and how might these lead to an increase and transformation of human trafficking phenomena? (2) What concrete measures can be implemented in Finland to prepare for a potential rise in the number of climate migrants and the growing risks of human trafficking? (3) What specific aspects should be considered and anticipated in work focused on supporting and assisting victims of human trafficking as extreme weather events and climate migration become more common?
The study was conducted as a qualitative Delphi study with a panel of 14 experts in migration and anti-trafficking work. Data were collected in three rounds in spring 2025 and analyzed thematically. The findings indicate that climate migration is a multidimensional and growing phenomenon that increases trafficking risks, particularly when migrants lack legal status or are employed in informal labor markets. Vulnerability and exploitation risks were found to be especially high among women, children, undocumented migrants, and those with low levels of education.
Experts concluded that Finland’s preparedness for climate migration is insufficient and requires both legal and structural development. Emphasis was placed on multidisciplinary cooperation, reforming international regulation, and proactive planning. The thesis presents expert views and solution models, including expanding temporary protection, improving service systems, and strengthening cross-sector collaboration to support preparedness and decision-making in a changing climate.
Future research should address the situation of people who cannot or do not leave areas becoming uninhabitable and who may therefore face heightened risks of exploitation and trafficking. International case studies from regions where climate migration is already a reality could deepen understanding of how climate change, migration, and exploitation risks are interconnected, while also providing guidance for Finland and the EU. It would further be valuable to examine how climate migration and its risks are reflected in public discourse and political decision-making.