Oraalimotorinen häiriö ja purenta : suujumppaohje ja ohje suuhygienistille Satakunnan hyvinvointialueella
Hillman, Hanna-Maria; Torkkeli, Nora (2025)
Hillman, Hanna-Maria
Torkkeli, Nora
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102226304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102226304
Tiivistelmä
Jopa 25 %:lla suomalaisista lapsista on hoitoa vaativa purentavirhe. Taustalla ovat osittain geneettiset tekijät, mutta myös oraalimotoriset häiriöt voivat vaikuttaa purennan kehitykseen, oikomishoidon kulkuun ja hoitotuloksen pysyvyyteen. Oraalimotorisia häiriöitä ovat toiminnalliset häiriöt suun ja kasvojen alueella. Ne voivat häiritä hengitystä, ravinnon ottoa, nielemistä ja kommunikaatiota, puhetta sekä ilmeitä.
Suomessa ei ole olemassa valtakunnallista ohjetta/ohjeistusta suun terveydenhuollossa oraalimotorisiin häiriöihin puuttumiseen. Usein asiaa hoidetaan yhteistyöllä puheterapeuttien kanssa. Puheterapiaan saattaa joutua jonottamaan pitkään, jolloin hoitoon pääsy voi viivästyä jopa vuodella. Viivästyksellä menetetään optimaalinen herkkyyskausi hoidossa. On hyvä erottaa suujumppa ammattilaisen antamasta puheterapiasta. Suujumppa on kaikille sopivaa kielen ketteryyttä ja oraalimotorisia taitoja lisäävää, turvallista toimintaa eikä vaadi koulutettua ohjaajaa. Se sopii erinomaisena tukihoitona oraalimotoristen häiriöiden hoidossa lisäten kielen ketteryyttä ja suun alueen motoriikan hahmottamista.
Opinnäytetyön tarkoituksen oli tuottaa yhtenäinen työväline suunhoidon ammattilaisille Satakunnan hyvinvointialueelle. Suuhygienistin työvälineeksi laadittiin lyhyt ohje, siitä miten tunnistaa oraalimotorinen häiriö 4–6-vuotiaalla lapsella. Suujumppaohje laadittiin visuaalisesti kiinnostavaksi ja selkeäksi ja siinä on kahdeksan liikettä. Ohjeeseen valikoitiin kielen ketteryyttä ja voimaa lisääviä harjoitteita, joiden avulla lisätään myös suun alueen toimintojen hahmottamista.
Vanhempien rooli harjoittelussa on merkittävä ja vaatii sitoutumista sekä sitouttamista.
Perheen on hyvä ymmärtää suujumpan merkitys ja tavoitteet sekä lapsen motivoinnin tärkeys. Ensikäynti vastaanotolla onkin merkityksellinen hoidon onnistumisen kannalta. Tärkeimmäksi asiaksi lapsen motivoinnissa nousee harjoittelun mielekkyys, sen pitäminen hauskana ja positiivisena hetkenä aikuisen kanssa.
Suomessa ei ole olemassa valtakunnallista ohjetta/ohjeistusta suun terveydenhuollossa oraalimotorisiin häiriöihin puuttumiseen. Usein asiaa hoidetaan yhteistyöllä puheterapeuttien kanssa. Puheterapiaan saattaa joutua jonottamaan pitkään, jolloin hoitoon pääsy voi viivästyä jopa vuodella. Viivästyksellä menetetään optimaalinen herkkyyskausi hoidossa. On hyvä erottaa suujumppa ammattilaisen antamasta puheterapiasta. Suujumppa on kaikille sopivaa kielen ketteryyttä ja oraalimotorisia taitoja lisäävää, turvallista toimintaa eikä vaadi koulutettua ohjaajaa. Se sopii erinomaisena tukihoitona oraalimotoristen häiriöiden hoidossa lisäten kielen ketteryyttä ja suun alueen motoriikan hahmottamista.
Opinnäytetyön tarkoituksen oli tuottaa yhtenäinen työväline suunhoidon ammattilaisille Satakunnan hyvinvointialueelle. Suuhygienistin työvälineeksi laadittiin lyhyt ohje, siitä miten tunnistaa oraalimotorinen häiriö 4–6-vuotiaalla lapsella. Suujumppaohje laadittiin visuaalisesti kiinnostavaksi ja selkeäksi ja siinä on kahdeksan liikettä. Ohjeeseen valikoitiin kielen ketteryyttä ja voimaa lisääviä harjoitteita, joiden avulla lisätään myös suun alueen toimintojen hahmottamista.
Vanhempien rooli harjoittelussa on merkittävä ja vaatii sitoutumista sekä sitouttamista.
Perheen on hyvä ymmärtää suujumpan merkitys ja tavoitteet sekä lapsen motivoinnin tärkeys. Ensikäynti vastaanotolla onkin merkityksellinen hoidon onnistumisen kannalta. Tärkeimmäksi asiaksi lapsen motivoinnissa nousee harjoittelun mielekkyys, sen pitäminen hauskana ja positiivisena hetkenä aikuisen kanssa.
