Vesijohtosaneerauksen työmaapäiväkirja
Mäntytörmä, Marko (2025)
Mäntytörmä, Marko
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102226308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102226308
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata työnjohtajan roolia ja tehtäviä vesijohtosaneerauksessa sekä kehittää korjausrakentamiskohteen päivittäisiä työmaan toimintoja sujuvammiksi ja tehokkaammiksi. Työn kohteena oli Riihimäellä sijaitseva 34 asuinhuoneistoa käsittävä asuinkerrostalo, jossa vesijohtosaneeraus toteutettiin kokonaisurakkana. Päätavoitteena oli parantaa työnjohtamisen ja työmaan arjen sujuvuutta saneerauksen aikana.
Tietoperustassa tarkasteltiin korjausrakentamisen erityispiirteitä, vesijohtosaneerauksen vaiheita, työnjohtajan tehtäviä sekä työturvallisuutta ja laadunvarmistusta. Aineiston keruu tapahtui työmaapäiväkirjan muodossa, jota täydennettiin viikoittaisilla TR-mittauksilla ja työmaakokousten dokumentoinneilla. Päiväkirjaan kirjattiin päivittäiset tapahtumat ja työnjohtajan ratkaisut kymmenen viikon ajalta.
Tulosten perusteella työnjohtajan roolissa keskeistä oli työvaiheiden yhteensovittaminen, aikataulun hallinta, suunnitelmien muutosten joustava käsittely ja viestinnän selkeys eri osapuolten välillä. Kehittämistyön myötä parannettiin työmaan logistiikkaa, työjärjestystä ja materiaalivirtoja sekä selkeytettiin tiedotuskäytäntöjä. Lisäksi työnjohdon ja urakoitsijoiden yhteistyö tiivistyi ja työskentely tehostui. Saneeraustyöt valmistuivat suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti ilman merkittäviä häiriöitä tai epäselvyyksiä. Tuloksia voidaan hyödyntää vastaavien korjausrakennuskohteiden työnjohdon kehittämisessä.
Tietoperustassa tarkasteltiin korjausrakentamisen erityispiirteitä, vesijohtosaneerauksen vaiheita, työnjohtajan tehtäviä sekä työturvallisuutta ja laadunvarmistusta. Aineiston keruu tapahtui työmaapäiväkirjan muodossa, jota täydennettiin viikoittaisilla TR-mittauksilla ja työmaakokousten dokumentoinneilla. Päiväkirjaan kirjattiin päivittäiset tapahtumat ja työnjohtajan ratkaisut kymmenen viikon ajalta.
Tulosten perusteella työnjohtajan roolissa keskeistä oli työvaiheiden yhteensovittaminen, aikataulun hallinta, suunnitelmien muutosten joustava käsittely ja viestinnän selkeys eri osapuolten välillä. Kehittämistyön myötä parannettiin työmaan logistiikkaa, työjärjestystä ja materiaalivirtoja sekä selkeytettiin tiedotuskäytäntöjä. Lisäksi työnjohdon ja urakoitsijoiden yhteistyö tiivistyi ja työskentely tehostui. Saneeraustyöt valmistuivat suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti ilman merkittäviä häiriöitä tai epäselvyyksiä. Tuloksia voidaan hyödyntää vastaavien korjausrakennuskohteiden työnjohdon kehittämisessä.
