Hoitohenkilöstön itsensä johtamisen taidot terveysasematyössä: esihenkilön rooli työntekijöiden itsensä johtamisen tukena

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin kolmen terveysaseman hoitohenkilöstön itsensä johtamisen taitoja ja itsensä johtamisen tuen keinoja. Toimeksiantaja oli yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. Kehittämistyön tarkoituksena oli tutkia, mikä on organisaation yksiköiden työntekijöiden itsensä johtamisen taso. Tavoitteena oli löytää keinoja, miten esihenkilö voi tukea työntekijöiden itsensä johtamisen taitoja osaamisen johtamisella sekä nostaa esiin mahdolliset automatisoituneet toimintamallit itsensä johtamisessa. Kehittämistyön avulla tuotettiin tietoa työntekijöiden tuen tarpeista päätöksen teon tueksi tiedolla johtamisen näkökulmasta.

Tietoperustassa käsiteltiin itsensä johtamista kognitiivisten- ja käyttäytymisstrategioiden kautta, sisäistä motivaatiota sekä esihenkilön tapoja tukea sitä osaamisen- ja tiedolla johtamisen keinoin. Kehittämistyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa yhdistyvät määrällisen ja laadullisen tutkimuksen elementit. Aineistoa kerättiin puolistrukturoidulla verkkokyselyllä ja yksilöhaastatteluiden avulla terveysasemien hoitohenkilöstöltä. Esihenkilöt ja lääkärit rajattiin ulkopuolelle, jotta tietoa saatiin hoitajien näkökulmasta ja arjen kokemuksista. Saatu aineisto analysointiin tilastojen, teemoittelun sekä aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tulokset osoittivat, että työntekijöiden itsensä johtamisen taito on hyvällä tasolla, vaikka työnhallinnan taidot vaativat kehittämistä. Itsensä johtamisen taito ei takaa korkeaa motivaatiota, minkä vuoksi organisaatiossa tulee keskittyä motivaation ja työn imun vahvistamiseen osaamisen johtamisen keinoilla. Kehittämistyössä saatu tieto antoi esihenkilölle konkreettisia keinoja vastata työntekijöiden tuen tarpeisiin, esimerkiksi siirtymällä etäyhteyksistä kasvokkain käytäviin palavereihin, minkä avulla voidaan parantaa työntekijöiden osallistamista ja vaikutusmahdollisuuksia. Työntekijöiden työmotivaation parantaminen nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Lisäksi opinnäytetyön viitekehys tarjoaa esihenkilöille kattavia näkökulmia sekä keinoja tukea työntekijöiden itsensä johtamista

The thesis reviewed the self-leadership skills and methods of supporting selfleadership of nursing staff at three health centers. The commissioner was a private social- and healthcare service provider. The aim of the development work was to examine the level of self-leadership skills of employees in the organization's units. The purpose was to find ways to use a manager´s competency management skills to support employees' self leadership skills and highlight possible automated operating models in self-management. The development work produced knowledge that can be used to improve decision-making at supporting employees in self-leadership from a knowledge management perspective.

The theoretical framework covered self-leadership through cognitive and behavioral strategies, intrinsic motivation and supervisors' ways of supporting it through competence management and knowledge-based leadership. The development work was executed as a case study, combining elements of quantitative and qualitative research. The data were collected using a semi-structured online survey and themed individual interviews of healthcare staff at health centers. Supervisors were excluded to ensure the data reflected employees’ perspectives and everyday experiences. The data was analyzed by using statistics, thematization, and data-driven content analysis.

The results showed that the employees' self-leadership skills are at a good level, although work management skills require development. Self-leadership skills do not guarantee high motivation, therefore the organization should focus on strengthening motivation and work engagement through competence management methods. The information obtained from the development work gave the supervisor concrete means to meet the support needs of the employees, for example by moving from remote connections to face-to-face meetings, which can help to improve the participation and influence of the employees. Improving employees' work motivation emerged as a key development target. In addition, the thesis framework offers supervisors comprehensive perspectives and tools to support employees' self-leadership.