Työajanseurannan digitalisointi ja sovelluskehitys : Perinteisen ohjelmistokehityksen ja low-code ohjelmistokehityksen vertailu
Holma, Leevi (2025)
Holma, Leevi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102726513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102726513
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää KitkaConin asiakasyritykselle käyttäjäystävällinen ja tehokas työajanseurantasovellus korvaamaan paperipohjainen järjestelmä sekä vertailla perinteistä ohjelmistokehitystä ja low-code-ratkaisuja. Tutkimus pyrki vastaamaan kysymyksiin siitä, miten toteuttaa käyttäjäystävällinen ja tehokas työajanseurantasovellus sekä mitkä ovat keskeiset erot perinteisen ohjelmistokehityksen ja low-code kehityksen välillä.
Sovellus kehitettiin Python-ohjelmointikielellä ja Tkinter-kirjastolla hyödyntäen ketterää Scrum-menetelmää. Projektihallinnassa käytettiin Jira-työkalua. Vertailun kohteena oli aiemmin Microsoft Power Apps -alustalla toteutettua low-code-sovellus. Arviointikriteereinä olivat kehitysaika, kustannukset, tekninen joustavuus, käyttöönoton sujuvuus ja käyttöliittymän helppokäyttöisyys.
Tulosten perusteella Python sovellus osoittautui kustannustehokkaaksi ja so-veltui erityisesti monimutkaisiin toimintoihin, kuten verkkoyhteydettömään käyttöön. Low-code-kehitys puolestaan mahdollistaa nopean käyttöönoton ja yksinkertaisten sovellusten rakentamisen, mutta tekniset rajoitteet voivat muodostua haasteeksi laajemmissa toteutuksissa. Tutkimus tarjoaa yrityksille vertailutietoa ohjelmistokehitysmenetelmien vahvuuksista ja heikkouksista. Tuloksia voidaan hyödyntää digitalisaatiostrategioissa ja sovelluskehityssuunnittelussa.
Sovellus kehitettiin Python-ohjelmointikielellä ja Tkinter-kirjastolla hyödyntäen ketterää Scrum-menetelmää. Projektihallinnassa käytettiin Jira-työkalua. Vertailun kohteena oli aiemmin Microsoft Power Apps -alustalla toteutettua low-code-sovellus. Arviointikriteereinä olivat kehitysaika, kustannukset, tekninen joustavuus, käyttöönoton sujuvuus ja käyttöliittymän helppokäyttöisyys.
Tulosten perusteella Python sovellus osoittautui kustannustehokkaaksi ja so-veltui erityisesti monimutkaisiin toimintoihin, kuten verkkoyhteydettömään käyttöön. Low-code-kehitys puolestaan mahdollistaa nopean käyttöönoton ja yksinkertaisten sovellusten rakentamisen, mutta tekniset rajoitteet voivat muodostua haasteeksi laajemmissa toteutuksissa. Tutkimus tarjoaa yrityksille vertailutietoa ohjelmistokehitysmenetelmien vahvuuksista ja heikkouksista. Tuloksia voidaan hyödyntää digitalisaatiostrategioissa ja sovelluskehityssuunnittelussa.
