Nuorten kokemuksia luontolähtöisistä toiminnoista : osallistumisen merkitykset ja vaikuttavat tekijät

Abstract

Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää LuovaLumot-hankkeeseen osallistuneiden nuorten kokemuksia luontolähtöisestä toiminnasta sekä tunnistaa osallistumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi pyrittiin löytämään keinoja nuorten osallisuuden vahvistamiseen. Tietoperusta pohjautui Green Care -periaatteisiin, osallisuuteen, toimijuuteen, sosiaalipedagogiikkaan ja voimaantumiseen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena yksilöhaastattelututkimuksena ja aineisto kerättiin neljältä 24–28-vuotiaalta nuorelta, jotka olivat osallistuneet Kemin Pohjantähti-opiston luontolähtöiseen toimintaan. Haastattelut tehtiin toukokuussa ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Tulosten mukaan osallistumista edistivät myönteiset luontokokemukset, kuten mielialan kohentuminen, stressin lievittyminen, rauhan tunne ja lisääntynyt kiinnostus luontoon. Toiminta tarjosi uusia taitoja, elämyksiä ja sosiaalisia kontakteja, ja osallistujat kokivat voivansa vaikuttaa toimintaan. Ohjaajien kannustava ote, turvallinen ilmapiiri ja vertaistuki vahvistivat osallisuutta. Monien rooli kasvoi osallistujasta vertaisohjaajaksi, mikä lisäsi itseluottamusta ja ammatillista suuntautumista.

Osallistumista estivät aikatauluhaasteet, rajallinen osallistujamäärä ja majoitusjärjestelyt, jotka heikensivät ryhmäytymistä. Alkujännitys hälveni avoimessa ilmapiirissä, eikä negatiivisia asenteita luontotoimintaa kohtaan juuri esiintynyt. Luontolähtöinen toiminta tukee monipuolisesti nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, ja tuloksia voidaan hyödyntää nuorisotyön sekä sosiaalialan käytännöissä.

The aim of this thesis was to examine the experiences of young people who participated in the LuovaLumot Project and to identify factors that either supported or hindered their participation in nature-based activities. In addition, the study examined the ways to strengthen young people’s inclusion. The theoretical framework was based on Green Care principles, participation, agency, social pedagogy, and empowerment.

The research was conducted as a qualitative individual interview study. Data were collected in May from four participants aged 24–28 who had taken part in nature-based activities organised by the Pohjantähti Adult Education Centre in Kemi. The data were analysed thematically.

The results indicated that participation was supported by positive nature experiences, such as improved mood, stress relief, a sense of peace, and increased interest in nature. The activities provided new skills, experiences, and social contacts, and the participants felt they could influence the activities. The encouraging approach of the instructors, a safe atmosphere and peer support strengthened inclusion. Many participants progressed from being attendees to acting as peer instructors, which enhanced their self-confidence and clarified their professional orientation.

Hinders to participation included scheduling challenges, a limited number of places, and accommodation arrangements that weakened group cohesion. Initial nervousness was eased by an open atmosphere, and negative attitudes towards nature-based activities were rare. Nature-based activities were found to support young people’s well-being and inclusion in diverse ways, and the results can be applied in youth work and social services practices.