Verkkokahvilatoiminnan vaikutukset työntekijöiden digitaitoihin kehitysvammaisten päivätoiminnoissa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla
Jakku-Hiivala, Jenna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110326897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110326897
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten Pohjois-Suomen Elämä omaksi -jatkohankkeessa kehitetty verkkokahvilatoiminta on vaikuttanut ohjaajien digitaitoihin kehitysvammaisten ihmisten päivätoiminnoissa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuksessa kartoitettiin myös, miten digitoimintaa voisi kehittää päivätoimintayksiköissä.
Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten verkkokahvilaan osallistuminen on vaikuttanut kehitysvammaisten päivätoiminnoissa työskentelevien ohjaajien digiosaamiseen ja 2. Miten digitaalista ryhmätoimintaa voisi kehittää työ- ja päivätoiminnassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelutilaisuuksia oli kaksi (2), joista toinen oli ryhmähaastattelu. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi työntekijää kehitysvammaisten päivätoiminnoista Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina teemoittelua hyödyntäen. Teemoittelussa nousi selkeästi esiin viisi teemaa, jotka nousivat toistuvasti esille haastatteluissa. Näiden teemojen myötä syntyi tutkimuksen tulokset. Tulosten mukaan verkkokahvilatoimintaan osallistuminen on lisännyt työntekijöiden digitaitoja ja rohkeutta käyttää digilaitteita. Tulosten perusteella verkkokahvilatoimintaan osallistuminen on antanut työntekijöille lisääntyneiden digitaitojen ja digirohkeuden lisäksi myös vertaistukea ja uusia ideoita oman yksikön toimintaan. Kehittämisehdotuksina nousivat digikoulutukset, tarvittava tietotekninen tuki sekä erilaiset ohjeistukset muun muassa erilaisten sovellusten käyttöön. Tutkimuksen tulokset vahvistavat jo ennestään tutkittua tietoa digitalisaatiosta sote-alalla sekä etäryhmätoiminnan myötä lisääntyvästä yhteisöllisyyden sekä vertaistuen kokemuksesta. Opinnäytetyön haastattelut toteutettiin pienelle ryhmälle, joten tutkimustulos ei ole kuitenkaan yleistettävissä. Tutkimukseen osallistuneet työntekijät kertoivat olevansa innostuneita digitaalisista toiminnoista muutenkin, joten jatkossa olisikin mielenkiintoista tutkia, miten vahvasti työntekijän oma kiinnostus vaikuttaa yksikössä toteutettavaan digitoimintaan. Työntekijöiden digitaitojen kehittymistä voisi seurata myös pidemmällä aikavälillä ja tutkia sen yksilöllisiä sekä yhteisöllisiä vaikutuksia kehitysvammaisten ihmisten päiväaikaisissa toiminnoissa. Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä olisi kiinnostava tutkia myös kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta.
Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten verkkokahvilaan osallistuminen on vaikuttanut kehitysvammaisten päivätoiminnoissa työskentelevien ohjaajien digiosaamiseen ja 2. Miten digitaalista ryhmätoimintaa voisi kehittää työ- ja päivätoiminnassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastattelutilaisuuksia oli kaksi (2), joista toinen oli ryhmähaastattelu. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi työntekijää kehitysvammaisten päivätoiminnoista Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina teemoittelua hyödyntäen. Teemoittelussa nousi selkeästi esiin viisi teemaa, jotka nousivat toistuvasti esille haastatteluissa. Näiden teemojen myötä syntyi tutkimuksen tulokset. Tulosten mukaan verkkokahvilatoimintaan osallistuminen on lisännyt työntekijöiden digitaitoja ja rohkeutta käyttää digilaitteita. Tulosten perusteella verkkokahvilatoimintaan osallistuminen on antanut työntekijöille lisääntyneiden digitaitojen ja digirohkeuden lisäksi myös vertaistukea ja uusia ideoita oman yksikön toimintaan. Kehittämisehdotuksina nousivat digikoulutukset, tarvittava tietotekninen tuki sekä erilaiset ohjeistukset muun muassa erilaisten sovellusten käyttöön. Tutkimuksen tulokset vahvistavat jo ennestään tutkittua tietoa digitalisaatiosta sote-alalla sekä etäryhmätoiminnan myötä lisääntyvästä yhteisöllisyyden sekä vertaistuen kokemuksesta. Opinnäytetyön haastattelut toteutettiin pienelle ryhmälle, joten tutkimustulos ei ole kuitenkaan yleistettävissä. Tutkimukseen osallistuneet työntekijät kertoivat olevansa innostuneita digitaalisista toiminnoista muutenkin, joten jatkossa olisikin mielenkiintoista tutkia, miten vahvasti työntekijän oma kiinnostus vaikuttaa yksikössä toteutettavaan digitoimintaan. Työntekijöiden digitaitojen kehittymistä voisi seurata myös pidemmällä aikavälillä ja tutkia sen yksilöllisiä sekä yhteisöllisiä vaikutuksia kehitysvammaisten ihmisten päiväaikaisissa toiminnoissa. Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä olisi kiinnostava tutkia myös kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta.