Elämyksestä oivallukseen : elämykselliset näyttelyratkaisut kulttuurihistoriallisissa näyttelyissä 2020-luvulla
Rytkönen, Reetta (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110427039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110427039
Tiivistelmä
Kokoelmien esittämisestä alkunsa saaneet museonäyttelyt ovat muuttuneet tieteenalojen ja museolaitoksen kehityksen mukana. Erityisen voimakasta muutos on ollut 2000-luvulla. Tiedekeskusten tulo pakotti museot uudenlaisen ajattelun äärelle 1990-luvulla samalla kun tietotekniikan kehitys avasi uusia mahdollisuuksia. Erityisesti 2010- ja 2020-lukujen vaihteen peruskorjaushankkeet ja perusnäyttelyuudistukset ovat kiihdyttäneet museoiden ja näyttelyiden muutosta.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millainen prosessi kulttuurihistoriallisten näyttelyiden taustalla vaikuttaa, miten näyttelyitä valmistavissa organisaatioissa suhtaudutaan elämysten tuottamiseen ja millaisin käytännön ratkaisuin elämyksiä on pyritty näyttelyihin tuottamaan.
Tutkimuksen keskeisinä aineistoina toimivat museoalalle suunnattu kysely, kohdekäynnit yhdeksässä näyttelykohteessa sekä näyttelyitä toteuttavien ammattilaisten haastattelut. Tietoperusta selvittää, millaisia esitystapoja näyttelyissä on käytetty ennen elämysajattelua ja kuinka ajatustavan muutos on vaikuttanut näyttelyiden toteuttamiseen. Työ rajattiin käsittelemään museoiden ja tiedekeskusten kulttuurihistoriallisia näyttelyitä.
Jos vielä 2000-luvun alussa museoissa suhtauduttiin varauksella elämys-termiin, on elämyksellisyys tullut vuonna 2025 jäädäkseen. Elämykset välittävät näyttelyn sanomaa ja innostavat oppimisen äärelle. Vaikka kulttuurihistorialliset näyttelyt ovat elämyksille otollisia paikkoja, on elämysten tuottaminen haastavaa niiden subjektiivisuuden vuoksi. Näyttelyiden elämyksellisyyteen ei olekaan yhtä oikeaa vastausta. Näyttelykohteet toimivat erilaisissa tiloissa ja erilaisilla resursseilla. Peruselementit ovat kuitenkin samat. Näyttelyissä koetaan elämyksiä esimerkiksi arkkitehtuurin, moniaistillisuuden, esineiden, havainnollistavien ja osallistavien kokemusten sekä henkilötarinoiden kautta. Parhaimmillaan näyttely onnistuu tuottamaan elämyksen kokonaisuuden harmonialla. Museum exhibitions were born from the necessity of showcasing growing collections and they have evolved alongside the museum institution and the field of study. The evolution has been especially rapid in the early 21st century. The arrival of science centers at the end of the 20th century forced Finnish museums to study their own methods of presentation. The fast development of information and presentation technologies eventually expedited the change along with major renovation projects in the early 2020’s.
This study aims to understand how the visitor experience is considered in exhibition design and what is considered experiential for visitors. The study also investigates attitudes regarding the experience industry. In the knowledge base the study clarifies the historical changes of the exhibition before experiences became the driving force in exhibition design. The study focuses on historical exhibitions in Finland.
It is particularly interesting how the attitude in the museum field has changed regarding the visitor experience in the last 20 years. In the early 2000’s experiences in exhibitions were still viewed skeptically. The attitude keeps shifting as museums keep applying more innovative presentations as part of their exhibitions. Museums have learned that through experiments it is easier to reach wider audiences and arouse curiosity in the visitors to also enhance learning.
Exhibitions are installations of space and time. They are by default multisensory experiences that can be experienced socially with others. It is not easy to produce experiences with certainty even though exhibitions are fertile grounds for creating such value to visitors as experiences, especially ones major enough to leave an impression, are subjective to the person experiencing them. The whole atmosphere is deemed the most crucial part of the visitor experience. While smaller details also have an effect, they might not work the same way for every exhibition. The production of an experiential exhibition is partially about carefully curating and crafting, and partially luck.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millainen prosessi kulttuurihistoriallisten näyttelyiden taustalla vaikuttaa, miten näyttelyitä valmistavissa organisaatioissa suhtaudutaan elämysten tuottamiseen ja millaisin käytännön ratkaisuin elämyksiä on pyritty näyttelyihin tuottamaan.
Tutkimuksen keskeisinä aineistoina toimivat museoalalle suunnattu kysely, kohdekäynnit yhdeksässä näyttelykohteessa sekä näyttelyitä toteuttavien ammattilaisten haastattelut. Tietoperusta selvittää, millaisia esitystapoja näyttelyissä on käytetty ennen elämysajattelua ja kuinka ajatustavan muutos on vaikuttanut näyttelyiden toteuttamiseen. Työ rajattiin käsittelemään museoiden ja tiedekeskusten kulttuurihistoriallisia näyttelyitä.
Jos vielä 2000-luvun alussa museoissa suhtauduttiin varauksella elämys-termiin, on elämyksellisyys tullut vuonna 2025 jäädäkseen. Elämykset välittävät näyttelyn sanomaa ja innostavat oppimisen äärelle. Vaikka kulttuurihistorialliset näyttelyt ovat elämyksille otollisia paikkoja, on elämysten tuottaminen haastavaa niiden subjektiivisuuden vuoksi. Näyttelyiden elämyksellisyyteen ei olekaan yhtä oikeaa vastausta. Näyttelykohteet toimivat erilaisissa tiloissa ja erilaisilla resursseilla. Peruselementit ovat kuitenkin samat. Näyttelyissä koetaan elämyksiä esimerkiksi arkkitehtuurin, moniaistillisuuden, esineiden, havainnollistavien ja osallistavien kokemusten sekä henkilötarinoiden kautta. Parhaimmillaan näyttely onnistuu tuottamaan elämyksen kokonaisuuden harmonialla.
This study aims to understand how the visitor experience is considered in exhibition design and what is considered experiential for visitors. The study also investigates attitudes regarding the experience industry. In the knowledge base the study clarifies the historical changes of the exhibition before experiences became the driving force in exhibition design. The study focuses on historical exhibitions in Finland.
It is particularly interesting how the attitude in the museum field has changed regarding the visitor experience in the last 20 years. In the early 2000’s experiences in exhibitions were still viewed skeptically. The attitude keeps shifting as museums keep applying more innovative presentations as part of their exhibitions. Museums have learned that through experiments it is easier to reach wider audiences and arouse curiosity in the visitors to also enhance learning.
Exhibitions are installations of space and time. They are by default multisensory experiences that can be experienced socially with others. It is not easy to produce experiences with certainty even though exhibitions are fertile grounds for creating such value to visitors as experiences, especially ones major enough to leave an impression, are subjective to the person experiencing them. The whole atmosphere is deemed the most crucial part of the visitor experience. While smaller details also have an effect, they might not work the same way for every exhibition. The production of an experiential exhibition is partially about carefully curating and crafting, and partially luck.