Etäjohtaminen hoitotyön esihenkilöiden näkökulmasta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Kivimäki, Janette (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110427063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110427063
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä, miten etäjohtaminen
koetaan hoitotyön esihenkilöiden näkökulmasta. Tarkoituksena on löytää keinoja siihen, miten etäjohtamista voitaisiin jatkossa edelleen kehittää. Tutkimuksen aihe valittiin organisaation tarpeen vuoksi. Tarkoitus on panostaa etenkin etäjohtamisen kehittämisen näkökulmaan sekä löytää mahdollisia kehittämiskohteita.
Tämän tutkimuksen avulla saatiin tietoa siitä, miten lähiesihenkilöt kokevat etäjohtamisen, mitä hyvää etäjohtamisessa on ja minkälaisia haasteita siinä esiintyy. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelu suoritettiin alkuvuonna 2025. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etäjohtamisessa on sekä vahvuuksia että kehityskohteita. Etäjohtamisen hyötynä koettiin työrauha, työn
tehokkuus, etätyön mahdollisuus sekä työhyvinvoinnin lisääntyminen.
Etäjohtamisen haasteina taas koettiin onnistunut viestintä, yksinäisyys,
epävarmuus sekä stressi. Sekä haasteena että mahdollisuutena etäjohtamisessa koettiin suuren henkilöstömäärän johtaminen.
Etäjohtaminen ja etätyö ovat viimevuosina lisääntyneet hoitoalalla, joten niitä on tutkittu paljon. Tämän tutkimuksen mukaan etäjohtamisessa tarvitaan vuorovaikutusta, etäjohtajan roolin selkeyttämistä, luottamusta, avoimuutta sekä yhteisiä pelisääntöjä.
koetaan hoitotyön esihenkilöiden näkökulmasta. Tarkoituksena on löytää keinoja siihen, miten etäjohtamista voitaisiin jatkossa edelleen kehittää. Tutkimuksen aihe valittiin organisaation tarpeen vuoksi. Tarkoitus on panostaa etenkin etäjohtamisen kehittämisen näkökulmaan sekä löytää mahdollisia kehittämiskohteita.
Tämän tutkimuksen avulla saatiin tietoa siitä, miten lähiesihenkilöt kokevat etäjohtamisen, mitä hyvää etäjohtamisessa on ja minkälaisia haasteita siinä esiintyy. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelu suoritettiin alkuvuonna 2025. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etäjohtamisessa on sekä vahvuuksia että kehityskohteita. Etäjohtamisen hyötynä koettiin työrauha, työn
tehokkuus, etätyön mahdollisuus sekä työhyvinvoinnin lisääntyminen.
Etäjohtamisen haasteina taas koettiin onnistunut viestintä, yksinäisyys,
epävarmuus sekä stressi. Sekä haasteena että mahdollisuutena etäjohtamisessa koettiin suuren henkilöstömäärän johtaminen.
Etäjohtaminen ja etätyö ovat viimevuosina lisääntyneet hoitoalalla, joten niitä on tutkittu paljon. Tämän tutkimuksen mukaan etäjohtamisessa tarvitaan vuorovaikutusta, etäjohtajan roolin selkeyttämistä, luottamusta, avoimuutta sekä yhteisiä pelisääntöjä.