Kosmetiikan käytön vaikutukset fertiili-ikäisten naisten hedelmällisyyteen
Hänninen, Aino (2025)
Hänninen, Aino
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110427050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110427050
Tiivistelmä
Hedelmällisyydellä tai fertiliteetillä tarkoitetaan yksilön kykyä saada jälkeläisiä. Tahattomalla lapsettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa raskaus ei ala vuoden kuluessa, vaikka suojaamattomia yhdyntöjä on säännöllisesti. Yleisin syy tahattomaan lapsettomuuteen on heikentynyt hedelmällisyys. Iän lisäksi muita hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat elintavat ja perussairaudet. Myös ympäristömyrkyille altistumista on liitetty lisääntymisterveyden ongelmiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus luo tutkittavasta aiheesta kokonaisuuden, joka esittelee aiempaa tutkimustietoa sekä tuottaa aiheesta jatkotutkimusehdotuksia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia vaikutuksia kosmetiikan käytöllä on naisten hedelmällisyyteen. Tarkoituksena oli kuvata ilmiö ja ymmärtää aiheen pääkäsitteiden, eli naisten hedelmällisyyden ja kosmetiikan käytön välistä yhteyttä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen vaiheita noudattaen. Nämä vaiheet olivat aiheen ja tutkimuskysymysten määrittely, aineiston hakeminen, arviointi ja analysointi sekä katsauksen tutkimustulosten raportointi. Aineiston hakemisessa käytettiin alakohtaisia tietokantoja. Tulosten käsittely tehtiin sisällönanalyysin avulla.
Aiheen aiemmat tutkimustulokset ovat vaihtelevia ja aihetta tulisi tutkia lisää. Opinnäytetyöhön kootun tiedon mukaan kosmetiikan käytöllä voi olla kokonaisvaltaisia vaikutuksia naisten hedelmällisyysterveyteen. Opinnäytetyön keskeisimmät tulokset toivat esiin kosmetiikan käytön vaikutukset naisten hedelmällisyyteen, lisääntymiselimistöön, hormonitoimintaan sekä gynekologisiin sairauksiin.
Tähän opinnäytetyöhön valikoituneet alkuperäistutkimukset korostavat jatkotutkimuksen tarvetta, erityisesti pitkäkestoisen kosmetiikka-altistumisen vaikutuksista hedelmällisyyteen ja solutason mekanismeihin. Lisäksi olisi tärkeää selvittää kosmetiikalle altistumisen seurauksia raskausaikana ja sen vaikutuksia jälkeläisiin. Suomalaiset tapaustutkimukset ovat tarpeen, jotta tulokset vastaisivat paremmin suomalaisen väestön todenmukaista altistumista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus luo tutkittavasta aiheesta kokonaisuuden, joka esittelee aiempaa tutkimustietoa sekä tuottaa aiheesta jatkotutkimusehdotuksia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia vaikutuksia kosmetiikan käytöllä on naisten hedelmällisyyteen. Tarkoituksena oli kuvata ilmiö ja ymmärtää aiheen pääkäsitteiden, eli naisten hedelmällisyyden ja kosmetiikan käytön välistä yhteyttä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen vaiheita noudattaen. Nämä vaiheet olivat aiheen ja tutkimuskysymysten määrittely, aineiston hakeminen, arviointi ja analysointi sekä katsauksen tutkimustulosten raportointi. Aineiston hakemisessa käytettiin alakohtaisia tietokantoja. Tulosten käsittely tehtiin sisällönanalyysin avulla.
Aiheen aiemmat tutkimustulokset ovat vaihtelevia ja aihetta tulisi tutkia lisää. Opinnäytetyöhön kootun tiedon mukaan kosmetiikan käytöllä voi olla kokonaisvaltaisia vaikutuksia naisten hedelmällisyysterveyteen. Opinnäytetyön keskeisimmät tulokset toivat esiin kosmetiikan käytön vaikutukset naisten hedelmällisyyteen, lisääntymiselimistöön, hormonitoimintaan sekä gynekologisiin sairauksiin.
Tähän opinnäytetyöhön valikoituneet alkuperäistutkimukset korostavat jatkotutkimuksen tarvetta, erityisesti pitkäkestoisen kosmetiikka-altistumisen vaikutuksista hedelmällisyyteen ja solutason mekanismeihin. Lisäksi olisi tärkeää selvittää kosmetiikalle altistumisen seurauksia raskausaikana ja sen vaikutuksia jälkeläisiin. Suomalaiset tapaustutkimukset ovat tarpeen, jotta tulokset vastaisivat paremmin suomalaisen väestön todenmukaista altistumista.
