Varhaisen tuen perheneuvontapalvelut vironkieliselle väestölle Suomessa
Kononow, Cathy (2025)
Kononow, Cathy
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110627236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110627236
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli syventää ymmärrystä Suomessa asuvien vironkielisten perheiden varhaisen tuen tarpeista. Taustana oli havainto, että nämä perheet jäävät usein varhaisen tuen ulkopuolelle, kun palvelut eivät ole riittävän saavutettavia tai kulttuurisesti sensitiivisiä. Työn tavoitteena oli kartoittaa ja analysoida vironkielisten perheiden kokemuksia ja näkemyksiä varhaisen tuen perheneuvontapalveluista siten, että syntyneen lähtötilanneanalyysin perusteella voidaan myöhemmin suunnitella saavutettavia ja kulttuurisesti sensitiivisiä palvelukonsepteja.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin käytäntötutkimuksen prosessimallin mukaan (nykytila → tarpeet → ratkaisut → arviointi). Aineisto koostui dokumenteista ja tilastoista, vironkielisten ammattilaisten valtakunnallisen foorumin tuottamasta käytäntötiedosta sekä kansallisista ja eurooppalaisista laatusuosituksista. Analyysi tehtiin laadullisena sisällönanalyysina (induktiivis-deduktiivinen), ja luotettavuutta vahvistettiin triangulaatiolla, läpinäkyvällä analyysiprosessin dokumentoinnilla ja refleksiivisyydellä. Eurooppalaisena referenssikehyksenä hyödynnettiin mm. EurofamNet-verkoston perhetyön laatuperiaatteita.
Lähtötilanneanalyysin tulokset toivat esiin tiedon puutteen, kieli- ja kulttuuribarjäärin sekä palvelupolkujen hajanaisuuden keskeisiksi haasteiksi. Näiden pohjalta tunnistettiin selkeän viestinnän, matalan kynnyksen kohtaamisten ja monialaisen verkostoyhteistyön tarve.
Tutkimus tuotti kattavan lähtötilanneanalyysin vironkielisten perheiden varhaisen tuen tarpeista ja loi vankan pohjan palvelukonseptien suunnittelulle ja pilotoinnille. Johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että varhaisen tuen perheneuvontapalveluiden kehittäminen vironkieliselle väestölle Suomessa edellyttää matalan kynnyksen periaatteita, kulttuurista herkkyyttä ja monialaista yhteistyötä. Palveluiden tulee olla joustavia, osallistavia ja perheiden arkeen kiinnittyviä, jotta ne voivat aidosti tukea kotoutumista ja hyvinvointia.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin käytäntötutkimuksen prosessimallin mukaan (nykytila → tarpeet → ratkaisut → arviointi). Aineisto koostui dokumenteista ja tilastoista, vironkielisten ammattilaisten valtakunnallisen foorumin tuottamasta käytäntötiedosta sekä kansallisista ja eurooppalaisista laatusuosituksista. Analyysi tehtiin laadullisena sisällönanalyysina (induktiivis-deduktiivinen), ja luotettavuutta vahvistettiin triangulaatiolla, läpinäkyvällä analyysiprosessin dokumentoinnilla ja refleksiivisyydellä. Eurooppalaisena referenssikehyksenä hyödynnettiin mm. EurofamNet-verkoston perhetyön laatuperiaatteita.
Lähtötilanneanalyysin tulokset toivat esiin tiedon puutteen, kieli- ja kulttuuribarjäärin sekä palvelupolkujen hajanaisuuden keskeisiksi haasteiksi. Näiden pohjalta tunnistettiin selkeän viestinnän, matalan kynnyksen kohtaamisten ja monialaisen verkostoyhteistyön tarve.
Tutkimus tuotti kattavan lähtötilanneanalyysin vironkielisten perheiden varhaisen tuen tarpeista ja loi vankan pohjan palvelukonseptien suunnittelulle ja pilotoinnille. Johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että varhaisen tuen perheneuvontapalveluiden kehittäminen vironkieliselle väestölle Suomessa edellyttää matalan kynnyksen periaatteita, kulttuurista herkkyyttä ja monialaista yhteistyötä. Palveluiden tulee olla joustavia, osallistavia ja perheiden arkeen kiinnittyviä, jotta ne voivat aidosti tukea kotoutumista ja hyvinvointia.
