Askel kohti parempaa elämänlaatua
Virkkunen, Timi; Ravelin, Teija (2025)
Vanhustyön keskusliitto
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110727308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110727308
Tiivistelmä
Suomessa on THL:n mukaan yli 150 000 henkilöä, jolla on jokin muistisairaus. Määrä kasvaa koko ajan, ja ongelma on maailmanlaajuisestikin merkittävä (THL 2024). Muistisairautta ei voida täysin parantaa lääkkeillä tai elämäntapamuutoksilla, mutta ne voivat huomattavasti tukea sairauden hallintaa ja parantaa elämänlaatua. Tässä artikkelissa elämänlaadun paranemisella viitataan erityisesti fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn paranemiseen sekä sujuvampaan arkeen.
Liikunta, etenkin kestävyys- ja voimaharjoittelu, vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn iäkkäillä muistisairailla henkilöillä. Millä mekanismilla liikunta sitten voi parantaa elämänlaatua ja hidastaa muistisairauksien etenemistä? Tässä artikkelissa tarkastellaan yhtä tärkeää liikunnan vaikutusmekanismia keskus- ja ääreishermostossa muistisairauksien näkökulmasta: aivoperäistä hermokasvutekijää (BDNF, brain-derived neurotrophic factor).
Liikunta, etenkin kestävyys- ja voimaharjoittelu, vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn iäkkäillä muistisairailla henkilöillä. Millä mekanismilla liikunta sitten voi parantaa elämänlaatua ja hidastaa muistisairauksien etenemistä? Tässä artikkelissa tarkastellaan yhtä tärkeää liikunnan vaikutusmekanismia keskus- ja ääreishermostossa muistisairauksien näkökulmasta: aivoperäistä hermokasvutekijää (BDNF, brain-derived neurotrophic factor).