Työkykyjohtamisen työkalupakki – Esihenkilötyön tueksi
Rautanen, Camilla; Koskela, Johanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110827417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110827417
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää moniammatillisen organisaation esihenkilöiden käyttöön konkreettinen työkalupakki työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työkykyjohtamisen vahvistamiseksi. Työkalupakki sisältää selkeät ja yhdenmukaiset toimintamallit, jotka tukevat esihenkilöiden työtä ja edistävät työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua organisaatiossa.
Työ toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla yhdistämällä määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin kahdella kyselytutkimuksella, ja lisäksi järjestettiin osallistava työpaja esihenkilöille. Menetelmien avulla kartoitettiin työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviä käytäntöjä sekä tunnistettiin kehittämiskohteita. Työ rajautui suomalaisen työelämän kontekstiin, ja tausta-aineistona hyödynnettiin myös
kansainvälisiä tutkimuksia.
Tulokset osoittivat, että organisaatiolla on olemassa työkykyjohtamista tukevia toimintamalleja, mutta ne eivät olleet laajasti esihenkilöiden ja henkilöstön tiedossa tai aktiivisessa käytössä. Keskeisiksi työhyvinvoinnin edistämisen tekijöiksi nousivat esihenkilöiden tuki, riittävät resurssit, toimivat työolosuhteet ja positiivinen työyhteisö. Kehittämistarpeiksi tunnistettiin ohjeistusten parempi saatavuus, tiedonpuutteet sekä johtamisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen. The aim of this thesis was to develop a concrete toolbox for supervisors in a multidisciplinary organization to promote workplace well-being and strengthen work ability management. The toolbox includes clear and consistent operational models designed to support supervisors' work and promote equality in how employees are treated within the organization.
The work was carried out using a mixed-methods approach, combining quantitative and qualitative methods. Data was collected through two surveys and a participatory workshop for supervisors. These methods mapped practices related to workplace well-being and work ability and identified areas for development. The study focused on Finnish working life, with background material also drawn from international research.
The results showed that the organization already had models supporting work ability management, but they were not widely known or actively used. Key factors promoting workplace well-being included supervisor support, adequate resources, functional working conditions, and a positive work community. Development areas identified included better availability of guidelines, addressing information gaps, and strengthening equality in leadership.
Työ toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla yhdistämällä määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin kahdella kyselytutkimuksella, ja lisäksi järjestettiin osallistava työpaja esihenkilöille. Menetelmien avulla kartoitettiin työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviä käytäntöjä sekä tunnistettiin kehittämiskohteita. Työ rajautui suomalaisen työelämän kontekstiin, ja tausta-aineistona hyödynnettiin myös
kansainvälisiä tutkimuksia.
Tulokset osoittivat, että organisaatiolla on olemassa työkykyjohtamista tukevia toimintamalleja, mutta ne eivät olleet laajasti esihenkilöiden ja henkilöstön tiedossa tai aktiivisessa käytössä. Keskeisiksi työhyvinvoinnin edistämisen tekijöiksi nousivat esihenkilöiden tuki, riittävät resurssit, toimivat työolosuhteet ja positiivinen työyhteisö. Kehittämistarpeiksi tunnistettiin ohjeistusten parempi saatavuus, tiedonpuutteet sekä johtamisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen.
The work was carried out using a mixed-methods approach, combining quantitative and qualitative methods. Data was collected through two surveys and a participatory workshop for supervisors. These methods mapped practices related to workplace well-being and work ability and identified areas for development. The study focused on Finnish working life, with background material also drawn from international research.
The results showed that the organization already had models supporting work ability management, but they were not widely known or actively used. Key factors promoting workplace well-being included supervisor support, adequate resources, functional working conditions, and a positive work community. Development areas identified included better availability of guidelines, addressing information gaps, and strengthening equality in leadership.