Pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastus työntekijöiden näkökulmasta : laadullinen haastattelututkimus
Kippo, Sanni (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111027456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111027456
Tiivistelmä
Maailmalla arvioidaan olevan yli 120 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan omasta kotimaastaan. Heistä pakolaiskriteerit täyttäviä henkilöitä on arviolta yli 36 miljoonaa.
Pakolaistaustaisilla henkilöillä saattaa olla moniulotteisia terveyshaasteita ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä. Pakolaisuuden altistaessa erilaisille terveyshaasteille pakolaistaustaiset henkilöt ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, joiden terveyttä tulee tukea uudessa kotimaassa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata työntekijöiden näkemyksiä pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastusten toteuttamisesta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastuksien tekemisestä mielenterveyteen liittyen ja työntekijöiden tuen tarpeista alkuterveystarkastusten toteuttajina, jotta työelämän yhteistyökumppani voi kehittää omia palveluitaan opinnäytetyön tulosten pohjalta.
Tämä laadullinen opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastuksia tekeviä työntekijöitä kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyön haastattelu toteutettiin fokusryhmähaastatteluna ja haastatteluun osallistui viisi työntekijää. Aineiston analyysissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella työntekijät kokivat, että vuorovaikutus ja luottamus olivat merkittäviä tekijöitä alkuterveystarkastuksissa. Pakolaistaustaisen henkilön oma kulttuuri ja kieli vaikuttivat tarkastuksissa mielenterveystyöhön. Mielenterveyteen liittyen työntekijöiden tuli toimia puheeksi ottajina. Kohdeorganisaatiossa mielenterveyden jatkohoidon toimivuus vaihteli. Työntekijät tunnistivat, että työ oli kuormittavaa ja vertaistuen merkitys tärkeää. Opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaiset kuin aiempi tutkimustieto aiheesta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kohdeorganisaation palveluiden kehittämisessä, mutta myös muissa organisaatioissa, joissa tehdään töitä pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa.
Pakolaistaustaisilla henkilöillä saattaa olla moniulotteisia terveyshaasteita ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä. Pakolaisuuden altistaessa erilaisille terveyshaasteille pakolaistaustaiset henkilöt ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, joiden terveyttä tulee tukea uudessa kotimaassa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata työntekijöiden näkemyksiä pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastusten toteuttamisesta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastuksien tekemisestä mielenterveyteen liittyen ja työntekijöiden tuen tarpeista alkuterveystarkastusten toteuttajina, jotta työelämän yhteistyökumppani voi kehittää omia palveluitaan opinnäytetyön tulosten pohjalta.
Tämä laadullinen opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastuksia tekeviä työntekijöitä kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyön haastattelu toteutettiin fokusryhmähaastatteluna ja haastatteluun osallistui viisi työntekijää. Aineiston analyysissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella työntekijät kokivat, että vuorovaikutus ja luottamus olivat merkittäviä tekijöitä alkuterveystarkastuksissa. Pakolaistaustaisen henkilön oma kulttuuri ja kieli vaikuttivat tarkastuksissa mielenterveystyöhön. Mielenterveyteen liittyen työntekijöiden tuli toimia puheeksi ottajina. Kohdeorganisaatiossa mielenterveyden jatkohoidon toimivuus vaihteli. Työntekijät tunnistivat, että työ oli kuormittavaa ja vertaistuen merkitys tärkeää. Opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaiset kuin aiempi tutkimustieto aiheesta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kohdeorganisaation palveluiden kehittämisessä, mutta myös muissa organisaatioissa, joissa tehdään töitä pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa.