Elektronisten sytytysvälineiden käyttö maanalaisten kaivosten peränajossa
Aho, Jukka (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110727359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110727359
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää elektronisten sytytysjärjestelmien käytön hyötyjä maanalaisten kaivosten peränajossa verrattuna perinteisiin impulssiletkusytytysjärjestelmiin. Tutkimuksen lähtökohtana oli arvioida, voidaanko elektronisten järjestelmien avulla parantaa räjäytysten laatua, lastattavuutta ja vähentää ylilouhintaa, sekä tarkastella mahdollisia vaikutuksia resurssien käyttöön kestävän kehityksen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Kemin kaivoksessa, jossa vierekkäisissä perissä suoritettiin räjäytyksiä sekä elektronisilla että impulssiletkunalleilla. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin mittausdataa, havaintolomakkeita ja 3D-skannausta. Lisäksi lastauskoneen kuljettajat täyttivät strukturoituja kyselylomakkeita lastattavuuden arvioimiseksi. Tuloksia analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että elektronisten sytytysjärjestelmien käytöllä saavutettiin useita etuja. Kivikasa siirtyi useammin pidemmälle ja raekoko oli pienempi, mikä helpotti lastausta. Ylilouhiintuminen oli elektronisilla nalleilla keskimäärin viisi prosenttiyksikköä vähäisempää kuin impulssiletkunalleilla, ja ylimääräisen kiviaineksen määrä jäi pienemmäksi. Etenemän osalta erot olivat pieniä. Poikkeamien ja irrotushäiriöiden määrä oli elektronisilla nalleilla vähäisempi. Elektronisten järjestelmien käytön havaittiin parantavan räjäytysten hallittavuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistavan tarkemman räjäytystuloksen toteutuksen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että elektronisten sytytysjärjestelmien käyttö maanalaisten kaivosten peränajossa tuo konkreettisia hyötyjä erityisesti lastattavuuden, profiilin hallinnan ja ylilouhinnan vähentämisen osalta. Näiden hyötyjen kustannusvaikutukset tulee kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti kaivoksen omien olosuhteiden ja kustannusrakenteen perusteella. Elektroniset järjestelmät tarjoavat mahdollisuuden kehittää uusia toimintamalleja ja parantaa tuottavuutta sekä turvallisuutta kaivos- ja rakennusteollisuudessa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Kemin kaivoksessa, jossa vierekkäisissä perissä suoritettiin räjäytyksiä sekä elektronisilla että impulssiletkunalleilla. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin mittausdataa, havaintolomakkeita ja 3D-skannausta. Lisäksi lastauskoneen kuljettajat täyttivät strukturoituja kyselylomakkeita lastattavuuden arvioimiseksi. Tuloksia analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että elektronisten sytytysjärjestelmien käytöllä saavutettiin useita etuja. Kivikasa siirtyi useammin pidemmälle ja raekoko oli pienempi, mikä helpotti lastausta. Ylilouhiintuminen oli elektronisilla nalleilla keskimäärin viisi prosenttiyksikköä vähäisempää kuin impulssiletkunalleilla, ja ylimääräisen kiviaineksen määrä jäi pienemmäksi. Etenemän osalta erot olivat pieniä. Poikkeamien ja irrotushäiriöiden määrä oli elektronisilla nalleilla vähäisempi. Elektronisten järjestelmien käytön havaittiin parantavan räjäytysten hallittavuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistavan tarkemman räjäytystuloksen toteutuksen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että elektronisten sytytysjärjestelmien käyttö maanalaisten kaivosten peränajossa tuo konkreettisia hyötyjä erityisesti lastattavuuden, profiilin hallinnan ja ylilouhinnan vähentämisen osalta. Näiden hyötyjen kustannusvaikutukset tulee kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti kaivoksen omien olosuhteiden ja kustannusrakenteen perusteella. Elektroniset järjestelmät tarjoavat mahdollisuuden kehittää uusia toimintamalleja ja parantaa tuottavuutta sekä turvallisuutta kaivos- ja rakennusteollisuudessa.