Tekoäly terveydenhuollossa : ammattilaisten käsityksiä

Abstract

Tekoäly on terveydenhuollon digitalisaation myötä yhä laajemmin käytössä, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Sen katsotaan parantavan hoidon laatua, tehostavan terveydenhuollon prosesseja ja edistävän lääketieteellistä tutkimusta. Tekoälyä hyödynnetään muun muassa terveystrendien ennustamisessa, väestön terveydenhallinnan tukemisessa ja terveydenhuollon ongelmakohtien tunnistamisessa. Tekoäly jakaa mielipiteitä ammattilaisten keskuudessa ja sen käyttöön liittyy useita haasteita, kuten tietoturvaan, sääntelyyn ja eettisyyteen liittyviä seikkoja. Vaikka Suomessa on yleisesti hyvät edellytykset tekoälyn laajamittaiseen hyödyntämiseen, osaamispuutteet ja käytännön soveltamisen haasteet voivat hidastaa sen vaikuttavaa käyttöönottoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ammattilaisten, lääkärien ja hoitajien, käsityksiä terveydenhuollon tekoälystä. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aineisto koottiin Cinahl Ultimate ja PubMed -tietokannoista haetuista vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista (n=13). Aineisto valittiin ennakkoon asetettujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Lähdeaineisto oli englanninkielistä ja se luokiteltiin induktiivisesti vastaamaan tutkimuskysymykseen: ”Millaisia käsityksiä terveydenhuollon ammattilaisilla on terveydenhuollossa käytettävästä tekoälystä?” Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tutkittua tietoa ammattilaisten käsityksistä terveydenhuollon tekoälystä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon tekoälypohjaisten järjestelmien hyötyjen ja haasteiden havaitsemiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ammattilaisten ymmärrystä tekoälystä terveydenhuollossa.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että tekoälyä hyödynnetään jo terveydenhuollossa monipuolisesti ja sen laajeneva käyttöönotto herättää ammattilaisten keskuudessa sekä innostusta että huolta. Ammattilaiset tunnistavat ja tunnustavat tekoälyn potentiaalin diagnostiikan tarkkuuden parantamisessa, erilaisten rutiinitehtävien, kuten kirjaamisen, automatisoinnissa ja potilasturvallisuuden edistämisessä. Käyttöönottoa kuitenkin rajoittavat ammattilaisten osaamispuutteet, tekoälyjärjestelmien korkeiksi koetut kustannukset suhteessa hyötyihin sekä integraatiohaasteet olemassa oleviin hoitoprosesseihin. Lisäksi eettiset kysymykset, kuten tietoturvan riittävyys, vastuun jakautuminen, datan laatu ja algoritmien mahdollinen puolueellisuus, herättävät epävarmuutta ammattilaisissa. Monet kokevat myös huolta inhimillisen vuorovaikutuksen vähenemisestä sekä oman ammatillisen osaamisen heikkenemisestä. Tekoälyn vastuullinen ja vaikuttava käyttöönotto edellyttää kattavaa koulutusohjelmaa, selkeää sääntelyä ja eettisiä ohjeistuksia sekä moniammatillista yhteistyötä jo kehitysvaiheessa.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon tekoälyratkaisujen kehittämisessä, ammattilaisten koulutuksen suunnittelussa ja eettisesti kestävän käyttöönoton tukemisessa.

Artificial intelligence (AI) has become increasingly integrated into healthcare as part of its ongoing digitalization, and its development continues at a rapid pace. AI is considered to improve the quality of care, streamline healthcare processes, and advance medical research. It is utilized in various applications, such as predicting health trends, supporting population health management, and identifying critical issues within healthcare systems. Despite its potential, AI divides opinions among professionals and presents several challenges related to data security, regulation, and ethical considerations. Although Finland has generally strong capabilities for large-scale AI adoption, gaps in professional competence and practical implementation challenges may hinder its effective deployment.

The purpose of this thesis was to explore healthcare professionals’, specifically physicians’ and nurses’, perceptions of artificial intelligence in healthcare. The study was conducted as a descriptive literature review, based on peer-reviewed research articles (n=13) retrieved from the Cinahl Ultimate and PubMed databases. The material was selected according to predefined inclusion and exclusion criteria, and analyzed inductively to answer the research question: “What kind of perceptions do healthcare professionals have regarding the use of artificial intelligence in healthcare?” The aim was to compile evidence-based insights into professionals’ views on AI, which can be used to identify the benefits and challenges of AI-based systems and to support competence development. Additionally, the study sought to enhance professionals’ understanding of AI in healthcare contexts.

The results of the literature review indicate that AI is already being applied in healthcare in diverse ways, and its expanding adoption evokes both enthusiasm and concern among professionals. Respondents recognized AI’s potential to improve diagnostic accuracy, automate routine tasks such as documentation, and enhance patient safety. However, implementation is constrained by professionals’ lack of knowledge, perceived high costs relative to benefits, and difficulties in integrating AI systems into existing care processes. Ethical concerns—including data protection, responsibility allocation, data quality, and potential algorithmic bias—also contribute to uncertainty. Many professionals expressed worry about the reduction of human interaction and the possible decline in their own professional competence. Responsible and effective implementation of AI requires comprehensive training programs, clear regulatory frameworks, ethical guidelines, and multidisciplinary collaboration already during the development phase.

The results of this thesis can be utilized in the development of AI solutions in healthcare, the planning of professional training, and the promotion of ethically sustainable implementation.