Biokaasulaitoksen tuotantodatan validointi

Abstract

Insinöörityössä selvitettiin, miten biokaasulaitoksen tuotantodatan validointia voidaan parantaa kaasun energiamittausten osalta. Tuotantodataa käytetään muun muassa laskutukseen, tuotannonohjaukseen, verotukseen ja lainsäädäntövaatimusten täyttämisen osoittamiseen. Työssä perehdyttiin koko mittausketjuun raakabiokaasun tuotannosta datankeruuseen ja raportointiin saakka, minkä lisäksi työssä pilotoitiin kahta eri tekniikkaa tuotantoraporttien tarkistamisen tehostamiseksi. Lisäksi laitospäälliköille laadittiin lyhyt ohje tuotantodatan validoinnista mittalaitteelta saakka.

Biokaasu on uusiutuva energialähde, jota tuotetaan mädättämällä erilaisia biohajoavia jakeita, kuten erilliskerättyä biojätettä, jätevesilietteitä tai eläinten lantaa anaerobisissa olosuhteissa. Biokaasua ja biometaania voidaan käyttää muun muassa liikenteen ja teollisuuden polttoaineena tai sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Biokaasun laadun ja määrän mittaamiseen käytettävä tekniikka valitaan käyttökohteen mukaan. Työssä perehdyttiin eri käyttökohteisiin soveltuviin mittalaitteisiin sekä niiden kalibrointeihin ja mahdollisiin virhelähteisiin.

Työssä perehdyttiin maakaasua ja biokaasua koskeviin standardeihin, ohjeisiin, mittaussuosituksiin ja datan validointiin energiateollisuudessa. Vaatimuksia ja ohjeita on muun muassa liikennekäyttöön tarkoitetun ja kaasuverkkoon syötettävän biokaasun laadulle, lämpöarvon määrittämiseen ja energiamäärän laskemiseen, mittalaitteiden ominaisuuksiin sekä kerätyn ja tallennetun datan poikkeamien korjaamiseen.

Biokaasun ja biometaanin laatumittauksien poikkeamien tunnistamista raja-arvotarkastelun ja tilastotieteiden avulla pilotoitiin kahdella Gasum Oy:n Suomessa sijaitsevalla biokaasulaitoksella. Ensimmäisen laitoksen tuotantodatassa havaittiin lieviä poikkeamia kummallakin tekniikalla. Toisella laitoksella havaittiin paljon poikkeamia johtuen mittalaitteiden vikatilanteista. Viat oli korjattu kentällä, mutta työn aikana pilotoinnissa olevan uuden datankeruujärjestelmän data oli korjaamatta, mikä vaikeutti tekniikan hyödyllisyyden arviointia. Datan korjaamisen prosessia ei ollut sovittu. Kummankin laitoksen päälliköt ja muu tuotantoa tukeva organisaatio pitivät pilotoituja tekniikoita hyödyllisenä ja arvioivat niiden tehostavan tuotantodatan validointia.