Vastuullisuusväittämät suomalaisten elintarvikeyritysten digitaalisessa markkinointiviestinnässä
Handolin, Suvi (2025)
Handolin, Suvi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111127710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111127710
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vastuullisuusväittämiä yritykset esittävät markkinointiviestinnässään ja miten hyvin elintarvikeyritysten esittämät vastuullisuusväittämät ovat perusteltavissa ja todennettavissa. Työn tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka hyvin kuluttaja pystyy tekemään vastuullisen valinnan yrityksen antaman tiedon perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Laadullisena menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin digitaalista markkinointiviestintää, yritysvastuuta ja siihen liittyviä säädöksiä sekä vastuullisuutta markkinointiviestinnässä ja elintarvikealalla.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa yritysten sosiaalisten medioiden kanavista sekä yritysten verkkosivuilta. Aineiston avulla saatiin kattavasti tietoa siitä, millaisia vastuullisuusväittämiä yritykset esittivät markkinointiviestinnässään ja millaiset vastuullisuusväittämät toistuvat usein. Väittämien todennettavuus vaihteli. Analyysin perusteella havaittiin, että vastuullisuusväittämiä esiintyi monenlaisia ja ne liittyivät usein sosiaaliseen tai ympäristövastuullisuuteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka vastuullisuusviestinnän läpinäkyvyys ja perusteltavuus ovat keskeisiä tekijöitä kuluttajan luottamuksen rakentamisessa, yritysten viestinnästä ei aina ollut helppoa löytää selkeitä todisteita tai lisätietoja väittämien tueksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Laadullisena menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin digitaalista markkinointiviestintää, yritysvastuuta ja siihen liittyviä säädöksiä sekä vastuullisuutta markkinointiviestinnässä ja elintarvikealalla.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa yritysten sosiaalisten medioiden kanavista sekä yritysten verkkosivuilta. Aineiston avulla saatiin kattavasti tietoa siitä, millaisia vastuullisuusväittämiä yritykset esittivät markkinointiviestinnässään ja millaiset vastuullisuusväittämät toistuvat usein. Väittämien todennettavuus vaihteli. Analyysin perusteella havaittiin, että vastuullisuusväittämiä esiintyi monenlaisia ja ne liittyivät usein sosiaaliseen tai ympäristövastuullisuuteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka vastuullisuusviestinnän läpinäkyvyys ja perusteltavuus ovat keskeisiä tekijöitä kuluttajan luottamuksen rakentamisessa, yritysten viestinnästä ei aina ollut helppoa löytää selkeitä todisteita tai lisätietoja väittämien tueksi.
