Yrittäjien perustulomallin kehittäminen ja vaikutusten arviointi

Abstract

Tässä YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin yrittäjien perustulomalli ja arvioitiin sen vaikutuksia työttömien siirtymiseen yrittäjiksi sekä mallin julkistaloudellista kestävyyttä. Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa yhdistettiin kohdennettu kyselytutkimus ja skenaariopohjainen dynaaminen mikro-simulaatio. Työn lähtökohtana oli ajankohtainen tarve tarkastella, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa tukemaan paremmin yrittäjyyttä ja työllistymistä muuttuvilla työmarkkinoilla. Kehittämistyön teoreettinen perusta rakentui kannustavuuden, sosiaaliturvan riittävyyden ja yrittäjyyden riskinsiedon käsitteille, joiden pohjalta luotiin sekä kyselylomake että simulaatiomallin keskeiset muuttujat.

Kyselyllä (n = 116) kerättiin määrällistä ja laadullista tietoa yrittäjyyden esteistä, perustulon riittävästä ta-sosta ja yrittäjäksi siirtymisen edellytyksistä. Vastaajat tavoitettiin yrittäjäjärjestöjen, koulutusorganisaatioi-den ja sosiaalisen median verkostojen kautta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin (jakaumat, ristiin-taulukoinnit) sekä laadullisen teemoittelun avulla, jotta vastaajien kokemukset ja näkemykset voitiin tulkita suhteessa teoreettiseen viitekehykseen. Simulaatiolla mallinnettiin eri perustuloskenaarioiden vaikutuksia työllisyyteen, verotuloihin ja sosiaaliturvamenoihin viiden vuoden ajanjaksolla.

Tulokset osoittivat, että perustulomalli saattoi merkittävästi madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja tuottaa pitkällä aikavälillä positiivisia nettovaikutuksia julkiseen talouteen. Mallin vahvuuksiksi havaittiin joustavuus, hallinnollisen byrokratian vähentyminen ja vahvat taloudelliset kannustimet. Heikkouksiksi nou-sivat mallin rahoitusriippuvuus ja verojärjestelmän yhteensovittamisen haasteet. Tulosten perusteella kehi-tettiin konkreettinen, jatkokehitykseen soveltuva perustulomalliehdotus sekä suosituksia sen vaiheittaiseksi pilotoinniksi osana julkisia työllisyyspalveluita.

Tutkimus toteutettiin eettisesti kestävällä tavalla noudattaen TENK:n ja GDPR:n periaatteita. Tekoälyä hyö-dynnettiin avustavana työkaluna aineiston jäsentelyssä, kielenhuollossa ja visualisoinnissa, mutta kaikki sisällölliset ratkaisut ja johtopäätökset perustuivat tekijän omaan analyysiin. Työn tulokset tukivat laajem-paa keskustelua sosiaaliturvan uudistamisesta ja toivat esiin, että yrittäjyyttä edistävä perustulomalli voisi muodostaa realistisen ja yhteiskunnallisesti kestävän vaihtoehdon tulevaisuuden työllisyyspolitiikassa.