Laatujohtaminen hyvinvointialueen ennaltaehkäisevissä terveyspalveluissa : fenomenografinen näkökulma johtajien käsityksiin
Ojala, Kirsi (2025)
Ojala, Kirsi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111227863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111227863
Tiivistelmä
Ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ovat tärkeä osa hyvinvointialueiden toimintaa. Ne painottavat väestön terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamista sekä sairauksien ehkäisyä, ja vaikutukset näkyvät usein vasta pitkällä aikavälillä. Tämä tekee laadun johtamisesta haastavaa. Tässä opinnäytetyössä kuvataan, miten johtajat näkevät ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden laatujohtamisen ja sen tulevaisuuden hyvinvointialueella. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa hyödynnettäväksi ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden laatujohtamisen kehittämisessä hyvinvointialueilla selvittämällä johtajien käsityksiä siitä, millaista laatujohtaminen on, mitkä tekijät sitä edistävät tai vaikeuttavat, ja miten sitä voidaan kehittää.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista, fenomenografista lähestymistapaa, joka soveltuu käsitysten ja niiden vaihtelun tarkasteluun. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla kuudelta hyvinvointialueen johtajalta organisaation eri tasoilta. Analyysi toteutettiin fenomenografisen analyysimenetelmän avulla ja sen perusteella tunnistettiin erilaisia käsityksiä laatujohtamisesta. Johtajien näkemykset vaihtelivat vastuualuetasosta, ammattitaustasta ja tarkastelunäkökulmasta riippuen.
Tulosten perusteella johtajat hahmottivat laatujohtamisen kokonaisvaltaisena prosessina, jossa pyritään tasapainoon vaikuttavuuden, tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden välillä. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat tiedolla johtaminen, johdon sitoutuminen, henkilöstön osallistaminen sekä rakenteiden ja toimintakulttuurin merkitys. Laatujohtamista vaikeuttivat resurssien niukkuus, palveluiden hajanaisuus ja muutosten hallinta.
Havainnot täydentävät vähäistä aiempaa tutkimustietoa ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden laatujohtamisesta, lisäävät ymmärrystä sen toteutumisesta hyvinvointialueilla ja tarjoavat suuntaviivoja käytännön kehittämistyöhön. Tulokset voivat tukea johtajia ja organisaatioita vahvistamaan laatujohtamisen käytäntöjä sekä edistämään ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä tulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista, fenomenografista lähestymistapaa, joka soveltuu käsitysten ja niiden vaihtelun tarkasteluun. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla kuudelta hyvinvointialueen johtajalta organisaation eri tasoilta. Analyysi toteutettiin fenomenografisen analyysimenetelmän avulla ja sen perusteella tunnistettiin erilaisia käsityksiä laatujohtamisesta. Johtajien näkemykset vaihtelivat vastuualuetasosta, ammattitaustasta ja tarkastelunäkökulmasta riippuen.
Tulosten perusteella johtajat hahmottivat laatujohtamisen kokonaisvaltaisena prosessina, jossa pyritään tasapainoon vaikuttavuuden, tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden välillä. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat tiedolla johtaminen, johdon sitoutuminen, henkilöstön osallistaminen sekä rakenteiden ja toimintakulttuurin merkitys. Laatujohtamista vaikeuttivat resurssien niukkuus, palveluiden hajanaisuus ja muutosten hallinta.
Havainnot täydentävät vähäistä aiempaa tutkimustietoa ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden laatujohtamisesta, lisäävät ymmärrystä sen toteutumisesta hyvinvointialueilla ja tarjoavat suuntaviivoja käytännön kehittämistyöhön. Tulokset voivat tukea johtajia ja organisaatioita vahvistamaan laatujohtamisen käytäntöjä sekä edistämään ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä tulevaisuudessa.
