Aikataulujohtamisen toimintamallin läpiviennin varmistaminen
Holappa, Topi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111227823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111227823
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan aikataulujohtamisen toimintamallin jalkauttamista ja sen onnistumisen edellytyksiä rakennusalan organisaatiossa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten toimintamallin käyttöönotto on edennyt, millaisia haasteita sen toteutuksessa on havaittu sekä millä toimenpiteillä mallin pysyvä juurtuminen voidaan varmistaa osaksi organisaation arkea.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, jotka suoritettiin aktiivisilla työmailla. Haastatteluihin osallistui projektipäälliköitä ja työnjohdon edustajia sähkö- ja LVI-toimialoilta. Aineisto analysoitiin vertailemalla eri roolien kokemuksia mallin toimivuudesta ja käytännön soveltamisesta.
Tulosten perusteella aikataulujohtamisen toimintamalli koetaan hyödylliseksi työkaluksi projektinhallinnan ja resurssien ennakoinnin kannalta, mutta sen käytännön soveltaminen ei ole vielä vakiintunut kaikilla työmailla. Haasteina nousivat esiin muun muassa viestinnän satunnaisuus, esihenkilöiden läsnäolon riittämättömyys työmailla sekä järjestelmäpäivitysten hitaus. Toisaalta säännölliset viikkopalaverit ja työnjohdon aktiivinen osallistuminen nähtiin keskeisinä tekijöinä mallin onnistuneelle toteutukselle.
Johtopäätöksenä todetaan, että toimintamallin pysyvä juurtuminen edellyttää johdon sitoutumista, selkeää viestintää ja järjestelmällistä seurantaa. Kun mallin hyödyt tuodaan näkyviksi ja sen käytännön toteutusta tuetaan arjessa, voidaan aikataulujohtamisen malli vakiinnuttaa osaksi organisaation toimintakulttuuria ja parantaa projektien ennakoitavuutta sekä tehokkuutta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, jotka suoritettiin aktiivisilla työmailla. Haastatteluihin osallistui projektipäälliköitä ja työnjohdon edustajia sähkö- ja LVI-toimialoilta. Aineisto analysoitiin vertailemalla eri roolien kokemuksia mallin toimivuudesta ja käytännön soveltamisesta.
Tulosten perusteella aikataulujohtamisen toimintamalli koetaan hyödylliseksi työkaluksi projektinhallinnan ja resurssien ennakoinnin kannalta, mutta sen käytännön soveltaminen ei ole vielä vakiintunut kaikilla työmailla. Haasteina nousivat esiin muun muassa viestinnän satunnaisuus, esihenkilöiden läsnäolon riittämättömyys työmailla sekä järjestelmäpäivitysten hitaus. Toisaalta säännölliset viikkopalaverit ja työnjohdon aktiivinen osallistuminen nähtiin keskeisinä tekijöinä mallin onnistuneelle toteutukselle.
Johtopäätöksenä todetaan, että toimintamallin pysyvä juurtuminen edellyttää johdon sitoutumista, selkeää viestintää ja järjestelmällistä seurantaa. Kun mallin hyödyt tuodaan näkyviksi ja sen käytännön toteutusta tuetaan arjessa, voidaan aikataulujohtamisen malli vakiinnuttaa osaksi organisaation toimintakulttuuria ja parantaa projektien ennakoitavuutta sekä tehokkuutta.