Ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon häiriötilannehallinnan kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Päijät-Hämeen keskussairaalan sisäisten häiriötilanteiden aikaisen toimintavalmiuden nykytilaa ja kehittämistarpeita erityisesti kriittiseen infraan kohdentuvissa häiriötilanteissa esihenkilöiden ja vuorovastaavien näkökulmasta. Kehittämistyön tarkoituksena oli vahvistaa ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon normaaliajan häiriötilannehallintaa ja toiminnan jatkuvuuden turvaamista.

Opinnäytetyön tutkimusstrategiaksi valikoitui toimintatutkimus. Kehittäminen jakautui toimintatutkimukselle ominaisiin sykleihin, joiden aikana tutkimusaineistoa kerättiin ja analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Tietoperustan kokoaminen oli ensimmäinen sykli. Toisessa kehittämissyklissä kartoitettiin häiriötilanteissa johtovastuun ottavien, osastonhoitajien ja vuorovastaavien, kokemuksia häiriötilanteiden aikaisesta johtamisosaamisestaan ja selvitettiin heidän näkemyksiään häiriötilanteiden aikaisen johtamisen kehittämistarpeista. Häiriötilannejohtamisen nykytilaa kartoittavan kyselyn tulosten perusteella valittiin keskeiset teemat kolmanteen kehittämissykliin, osallistavaan kehittämistyöpajaan. Tutkimuksen toinen ja kolmas sykli toteutettiin organisaation linjauksen mukaisesti sisäisinä, salassa pidettävinä prosesseina, joiden tuloksia ei julkaista opinnäytetyössä. Opinnäytetyön neljäs sykli toteutui palautekyselynä, joka toteutettiin kehittämistyöpajaan osallistuneille.

Kyselyn tulosten avulla kuvattiin kohdeorganisaation häiriötilanteiden aikaisen johtamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Osallistavassa kehittämistyöpajassa kehittämistarpeita tarkennettiin ja tunnistettiin konkreettisia toimia häiriötilannejohtamisen kehittämiseksi. Osallistujille toteutetulla palautekyselyllä selvitettiin osallistujien kokemusta osallistavasta kehittämistyöpajasta. Tulosten perusteella työpaja koettiin kehittämismenetelmänä toimivaksi. Sen avulla tunnistettiin erilaisia jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja, joita voidaan organisaatiossa hyödyntää. Kehittämistyöpaja antoi sekä näkyvyyttä että pohjaa organisaation sisäisen häiriötilannehallinnan kehittämiselle.

The aim of this thesis was to assess the current state and development needs of operational readiness during internal disruptions in Päijät-Häme Central Hospital. The purpose of the study was to improve disruption management and continuity of operations in round-the-clock specialized hospital care under normal circumstances, from the perspective of unit supervisors and charge nurses.

The research method of this thesis was action research, and in accordance with its typical approach, the development process was divided into cycles. During the different cycles data was collected and analysed using both quantitative and qualitative methods. The first cycle involved compiling the theoretical framework. The second cycle focused on of individuals responsible for leadership during disruptions—namely, head nurses and charge nurses—particularly in relation to their competencies in managing disruptions affecting critical infrastructure. Their perspectives on the development needs of leadership practices during such events were also examined. Based on the results of this survey, key themes were identified for the third cycle, which consisted of participatory development workshop. According to organizations policy, the second and third cycles were conducted as internal, confidential processes, and their results are not disclosed in the thesis. The fourth cycle consisted of feedback survey conducted among the participants of the workshop.

The results of the exploratory survey provided insights into the current state and development needs of leadership during internal disruptions. During the participatory workshop, the development needs were further refined, and concrete actions were identified to advance leadership practices. According to the feedback survey, the workshop was considered an effective approach to development, facilitating the recognition of existing best practices for organizational use. The workshop served to highlight the issue and laid the groundwork for improving the organization's internal disruption management.