Nuoret maatalousyrittäjät työkykyjohtajina

Abstract

Tämän tutkimuksen aiheena oli nuorten, alle 41-vuotiaiden, maatalousyrittäjien työkykyjohtaminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorilla maatalousyrittäjillä käytössä olevia työkykyjohtamisen tapoja, kuinka heitä voitaisiin tukea aktivoitumaan työkykyjohtamisessa ja millaista palvelua he kaipaisivat työkykyjohtamisensa tueksi. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Tutkimuksen tietoperusta koostui kirjallisuudesta, artikkeleista ja aiemmista tutkimuksista liittyen työkykyyn ja työkykyjohtamiseen. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa yrittäjien näkemyksiä ja kokemuksia selvitettiin sähköisellä kyselylomakkeella ja toisessa vaiheessa syvällisemmän näkemyksen saavuttamiseksi toteutettiin nuorille maatalousyrittäjille puolistrukturoitu teemahaastattelu. Määrällistä aineistoa analysointiin ristiintaulukoimalla ja laadullista aineistoa teemoittelun sekä tyypittelyn keinoin. Tutkimuksessa havaittiin työkykyjohtamisen käytäntöjen olevan nuorten maatalousyrittäjien arjessa hyvin reaktiivista, osana käytännön tason päivittäistä toimintaa. Yrittäjät tiedostavat työkyvyn merkityksen kokonaisvaltaisena ja oleellisena resurssina myös yrityksen menestyksen kannalta, mutta suuren työmäärän vuoksi joudutaan tekemään paljon ajankäytöllisiäkin valintoja. Merkittävimmäksi esteiseiksi tunnistettiin resurssien puute sekä merkityksellisyyden heikko kokemus, joiden välillä havaittiin myös korrelaatiota. Johtopäätöksenä voidaan todeta tuen- ja palveluntarpeen laatuun oleellisesti vaikuttavan yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet ja oman työkyvyn kokemus, joka myös muuttuu ajan mittaan ja elämäntilanteiden vaihdellessa. Ylipäänsä yrittäjien roolin vahvistaminen aktiivisena toimijana ja tietoisuuden lisääminen, yhdessä sidosryhmien ja verkostojen kanssa, voisi luoda perusteltua pohjaa suunnitelmalliselle strategisen tason työkykyjohtamiselle yrityksissä, sekä työkalujen ja palveluiden jatkokehittämiselle.