Ohjelmistotestauksesta ohjelmointiin – osaamisen kehittyminen uran alkuvaiheessa
Vuorela, Roosa (2025)
Vuorela, Roosa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728315
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan ammatillista kehittymistä oppimispäiväkirjan avulla. Projektin alkaessa tekijä oli aloittelija ja uran alkuvaiheessa. Osaamistavoitteet liittyvät työtehtäviin ja niissä tarvittavaan osaamiseen: Automaatiotestausprosessin kehittäminen, testien tekeminen, työn dokumentointi ja Angular-projektin ohjelmointi. Keskeisenä tietoperustana käytetään ohjelmistotestauksen kirjallisuutta ja verkkolähteitä sekä teknologioihin liittyviä dokumentaatioita. Tietolähteitä käytettiin aiheisiin tutustumiseen ja käytännön ongelmien ratkomiseen.
Oppimispäiväkirjan seurantajakso kesti kahdeksan viikkoa, jolloin kirjattiin sekä päivittäisiä merkintöjä että viikoittaisia analyysejä. Viikoille sekä päiville asetettiin tavoitteet, joiden toteutuminen raportoitiin päiväkirjassa. Päivittäisissä merkinnöissä kuvataan päivän kulkua ja ongelmien selvittämistä. Analyyseihin on koottu viikon tapahtumat sekä viikon tavoitteisiin liittyvää pohdintaa tieto-perustaan pohjautuen. Viikoilla käsiteltäviä aiheita olivat muun muassa testauskehyksen käyttöönotto, testitapausten määrittely ja koodaaminen, testeihin liittyvä dokumentointi ja Angular-projektiin liittyvien taitojen kehittäminen teorian ja käytännön tasoilla.
Opinnäytetyön lopussa pohditaan ammatillista kehittymistä kokonaisuutena sekä arvioidaan projektin onnistumista. Osaamisen kehittymistä tarkastellaan sekä teknisten taitojen karttumisen, että hyvien käytäntöjen oppimisen näkökulmista. Teknisen osaamisen kehittyminen oli erityisen merkittävää, sillä sekä testauskehys, että ohjelmistokehys olivat tekijälle uusia.
Osaaminen kehittyi testauskehyksen käyttöönoton, käytön ja testien koodaamisen lisäksi testien-hallintajärjestelmän hyödyntämisessä testitapausten ja testitulosten dokumentointiin. Tutustuessaan hyviin käytäntöihin, tekijä oppi testitapausten määrittelystä, dokumentoinnista, testauskehysten eroista ja hyvän käyttöliittymän toteutuksesta. Tekijä tutustui Angular-ohjelmistokehykseen sekä TypeScript-ohjelmointikieleen verkkolähteiden avulla ja kehitti sen jälkeen osaamistaan käytännön ohjelmointitehtävissä. Samalla osaaminen kasvoi projektiin liittyvissä muissa tekniikoissa tekijän kerratessa sql-lauseita, css-tyylejä ja komponenttikirjaston käyttämistä.
Osaaminen oli seurantajakson alkaessa aloittelijan tasolla ja osaaminen kehittyi merkittävästi jokaisen neljän tavoitteen osalta. Opinnäytetyölle asetetut ammatillisen kehittymisen tavoitteet täyttyivät ja päiväkirjamallinen raportointi auttoi tekijää tarkastelemaan ja sanoittamaan oman osaamisen kehittymistä.
Oppimispäiväkirjan seurantajakso kesti kahdeksan viikkoa, jolloin kirjattiin sekä päivittäisiä merkintöjä että viikoittaisia analyysejä. Viikoille sekä päiville asetettiin tavoitteet, joiden toteutuminen raportoitiin päiväkirjassa. Päivittäisissä merkinnöissä kuvataan päivän kulkua ja ongelmien selvittämistä. Analyyseihin on koottu viikon tapahtumat sekä viikon tavoitteisiin liittyvää pohdintaa tieto-perustaan pohjautuen. Viikoilla käsiteltäviä aiheita olivat muun muassa testauskehyksen käyttöönotto, testitapausten määrittely ja koodaaminen, testeihin liittyvä dokumentointi ja Angular-projektiin liittyvien taitojen kehittäminen teorian ja käytännön tasoilla.
Opinnäytetyön lopussa pohditaan ammatillista kehittymistä kokonaisuutena sekä arvioidaan projektin onnistumista. Osaamisen kehittymistä tarkastellaan sekä teknisten taitojen karttumisen, että hyvien käytäntöjen oppimisen näkökulmista. Teknisen osaamisen kehittyminen oli erityisen merkittävää, sillä sekä testauskehys, että ohjelmistokehys olivat tekijälle uusia.
Osaaminen kehittyi testauskehyksen käyttöönoton, käytön ja testien koodaamisen lisäksi testien-hallintajärjestelmän hyödyntämisessä testitapausten ja testitulosten dokumentointiin. Tutustuessaan hyviin käytäntöihin, tekijä oppi testitapausten määrittelystä, dokumentoinnista, testauskehysten eroista ja hyvän käyttöliittymän toteutuksesta. Tekijä tutustui Angular-ohjelmistokehykseen sekä TypeScript-ohjelmointikieleen verkkolähteiden avulla ja kehitti sen jälkeen osaamistaan käytännön ohjelmointitehtävissä. Samalla osaaminen kasvoi projektiin liittyvissä muissa tekniikoissa tekijän kerratessa sql-lauseita, css-tyylejä ja komponenttikirjaston käyttämistä.
Osaaminen oli seurantajakson alkaessa aloittelijan tasolla ja osaaminen kehittyi merkittävästi jokaisen neljän tavoitteen osalta. Opinnäytetyölle asetetut ammatillisen kehittymisen tavoitteet täyttyivät ja päiväkirjamallinen raportointi auttoi tekijää tarkastelemaan ja sanoittamaan oman osaamisen kehittymistä.