Hankehumppaa vai hallittuja hankkeita : hankehallinnan prosessin kehittäminen Tyrnävän kunnalle

Abstract

Tämä opinnäytetyö syntyi tarpeesta ymmärtää, jäsentää ja kehittää hankehallinnan prosesseja niin, että ne tukevat kunnan strategiaa ja arjen sujuvuutta – ei vain hankkeiden onnistumista, vaan koko organisaation oppimista ja kehittymistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli hankehallinnan prosessin ja ohjeistuksen kehittäminen Tyrnävän kunnalle. Tarkoituksena oli yhdenmukaistaa hanketoimintaa kuvaamalla toimintamalli ja -tavat hanketoiminnan ohjeistukseen. Tutkimus rajattiin koskemaan sivistysosaston hanketoimintaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kahdesta aihepiiristä – kehittäminen ja hankkeet – koska kuntaorganisaatioissa hankkeet liittyvät usein kunnan kehittämistoimintaan. Tietoperusta koostui seuraavista käsitteistä: kehittäminen, prosessit, projektit, projektinhallinta ja avustukset. Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena tapaustutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin pääasiassa teemahaastatteluja. Tutkimuksessa haastateltiin viittä kuntaorganisaatioon kuuluvaa henkilöä. Opinnäytetyössä käytettiin myös muita aineistonkeruumenetelmiä, kuten havainnointia ja bechmarkingia, tukemassa tutkimuksen luotettavuutta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin Tyrnävän kunnan hanketoiminnan prosesseja ja pyrittiin ymmärtämään sen kehittämiskohteet. Tulokset osoittivat, että Tyrnävän kunnan hanketoiminta nähtiin hyödyllisenä ja kehittämistä tukevana. Kehittämiskohteina esille nousi koordinaation ja yhteisten ohjeiden tarve, resurssien riittämättömyys sekä viestinnän ja yhteistyön haasteet. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että työlle oli selkeä tarve. Sen pohjalta luotu hanketoiminnan käsikirja tulee lisäämään Tyrnävän kunnan hanketoiminnan suunnitelmallisuutta, selkeyttämään vastuita ja parantamaan hankkeiden vaikuttavuutta. Kehittämisehdotuksena on hanketoiminnan asiantuntijan tai koordinaattorin rekrytoiminen Tyrnävän kuntaan.

The objective of this thesis was to develop the project management process and related guidelines for the municipality of Tyrnävä. The theoretical framework was based on the following key concepts: development, processes, projects, project management and grants. The study was conducted as a constructive case study, utilizing interviews, observation, and benchmarking as data collection methods. The research findings indicated that project-based development activities in Tyrnävä were perceived as beneficial and supportive of broader development goals. However, several areas for improvement were identified, including the need for better coordination, unified guidelines, sufficient resources and enhanced communication and collaboration. The conclusion of the thesis highlights a clear need for the work. The resulting project management handbook is expected to improve the planning and clarity of project activities in Tyrnävä, define responsibilities more clearly, and enhance the overall impact of development projects.