Työnjohtajan ammatillinen kehittyminen
Siltala, Teemu (2025)
Siltala, Teemu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111828439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111828439
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin työnjohtajan ammatillista kehittymistä tuotannollisessa kohdeyrityksessä päiväkirjamallisen raportoinnin avulla. Työ toteutettiin kahdeksan viikon seurantajaksona keväällä 2025, jonka aikana kirjattiin päivittäiset työtehtävät ja viikoittaiset analyysit työnjohtajan roolin kehityksen näkökulmasta. Työn tavoitteena oli vahvistaa päätöksentekokykyä ja itseluottamusta, kehittää viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä sekä parantaa tuotannon tehokkuutta ja 5S-toimintamallin toteutumista.
Tietoperusta pohjautui johtamisen, vuorovaikutuksen ja Lean-kehittämisen keskeisiin malleihin. Teoreettinen viitekehys sisälsi tilannesidonnaisen ja osallistavan johtamisen periaatteet, vuorovaikutusosaamisen ja johtamisviestinnän merkityksen sekä Lean-ajattelun ja 5S-menetelmän hyödyntämisen tuotannon kehittämisessä. Näiden avulla rakennettiin yhteys opinnäytetyön tavoitteisiin ja niiden ammatilliseen kehittämiseen.
Tuloksena työnjohtajan itsereflektointi ja työn analysointi johtivat konkreettiseen ammatilliseen kasvuun. Päätöksentekotilanteissa havaittiin lisääntynyttä varmuutta ja oma-aloitteisuutta, viestinnässä kehittyi kyky kohdentaa ja ajoittaa informaatiota eri sidosryhmille, ja tuotannon 5S- ja tehokkuustulokset olivat kiitettävällä tasolla koko seurantajakson aikana. Myös 5S- ja tehokkuuden seuranta parani huomattavasti, joka tukee pitkänaikaista kehittymistä näillä osa-alueilla. Työ osoitti, että järjestelmällinen reflektointi ja lähteisiin pohjautuva oman toiminnan analysointi tukevat tehokkaasti työnjohtajan ammatillista kehittymistä sekä tuotannon jatkuvaa parantamista.
Tietoperusta pohjautui johtamisen, vuorovaikutuksen ja Lean-kehittämisen keskeisiin malleihin. Teoreettinen viitekehys sisälsi tilannesidonnaisen ja osallistavan johtamisen periaatteet, vuorovaikutusosaamisen ja johtamisviestinnän merkityksen sekä Lean-ajattelun ja 5S-menetelmän hyödyntämisen tuotannon kehittämisessä. Näiden avulla rakennettiin yhteys opinnäytetyön tavoitteisiin ja niiden ammatilliseen kehittämiseen.
Tuloksena työnjohtajan itsereflektointi ja työn analysointi johtivat konkreettiseen ammatilliseen kasvuun. Päätöksentekotilanteissa havaittiin lisääntynyttä varmuutta ja oma-aloitteisuutta, viestinnässä kehittyi kyky kohdentaa ja ajoittaa informaatiota eri sidosryhmille, ja tuotannon 5S- ja tehokkuustulokset olivat kiitettävällä tasolla koko seurantajakson aikana. Myös 5S- ja tehokkuuden seuranta parani huomattavasti, joka tukee pitkänaikaista kehittymistä näillä osa-alueilla. Työ osoitti, että järjestelmällinen reflektointi ja lähteisiin pohjautuva oman toiminnan analysointi tukevat tehokkaasti työnjohtajan ammatillista kehittymistä sekä tuotannon jatkuvaa parantamista.