Hypeconin markkinointi: brändin tunnettuus eri ikäluokissa
Daley, Marissa (2025)
Daley, Marissa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728231
Tiivistelmä
Tämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona hyvinkääläiselle Hypecon-tapahtumalle. Työn tarkoitus oli kartoittaa brändin tunnettuuden astetta ja mainetta sekä selvittää, mitä viestintäalustoja populaarikulttuurin harrastajat suosivat. Selvityksessä haettiin myös tietoa siitä, mitä syitä tai esteitä tapahtumaan osallistumiselle sen kohderyhmässä esiintyi. Selvityksessä kerättiin uutta tietoa, jota Hypecon voi hyödyntää sen markkinointiviestinnässä ja tapahtuman kehittämisessä.
Työn taustatietona hyödynnettiin kansallisia ja kansainvälisiä verkkolähteitä, kirjoja, sekä Hypeconin palautekyselyiden vastauksia aiemmilta vuosilta. Suuri osa lähdemateriaalista liittyi harrastetapahtumien terminologiaan, jota saaduissa vastauksissa esiintyi. Näiden lisäksi tietoperustassa käsiteltiin brändäyksen, tunnettuuden ja sosiaalisen median markkinoinnin käsitteitä.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa sähköinen kyselylinkki jaettiin sosiaalisessa mediassa. Kysely koostui 16 kysymyksestä ja vastauksia kertyi kolmen viikon aikana 114. Vastaukset toivat esiin kehityskohteita ja sitouttamiskeinoja. Suosituimmat viestintäalustat olivat Instagram ja TikTok, jotka sopivat hyvin vuorovaikutteisen sisällön jakamiseen, minkä sanotaan tukevan tapahtuman kasvua. Työssä selvitettiin myös hypoteesin ”Hypecon mielletään usein lasten ja nuorten tapahtumaksi” todenmukaisuutta, mikä osoittautui osittain virheelliseksi. Saadut vastaukset antoivat käsityksen, että Hypecon nähtiin ensisijaisesti teini-ikäisille, osittain
aikuisille, ja vähiten lapsille suunnattuna tapahtumana.
Työn taustatietona hyödynnettiin kansallisia ja kansainvälisiä verkkolähteitä, kirjoja, sekä Hypeconin palautekyselyiden vastauksia aiemmilta vuosilta. Suuri osa lähdemateriaalista liittyi harrastetapahtumien terminologiaan, jota saaduissa vastauksissa esiintyi. Näiden lisäksi tietoperustassa käsiteltiin brändäyksen, tunnettuuden ja sosiaalisen median markkinoinnin käsitteitä.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa sähköinen kyselylinkki jaettiin sosiaalisessa mediassa. Kysely koostui 16 kysymyksestä ja vastauksia kertyi kolmen viikon aikana 114. Vastaukset toivat esiin kehityskohteita ja sitouttamiskeinoja. Suosituimmat viestintäalustat olivat Instagram ja TikTok, jotka sopivat hyvin vuorovaikutteisen sisällön jakamiseen, minkä sanotaan tukevan tapahtuman kasvua. Työssä selvitettiin myös hypoteesin ”Hypecon mielletään usein lasten ja nuorten tapahtumaksi” todenmukaisuutta, mikä osoittautui osittain virheelliseksi. Saadut vastaukset antoivat käsityksen, että Hypecon nähtiin ensisijaisesti teini-ikäisille, osittain
aikuisille, ja vähiten lapsille suunnattuna tapahtumana.
