Vankien kokemuksia Jotpa-rahoituksella toteutetusta perustaitovalmennuksesta
Rantanen, Tiina; Salmela, Kirsti (2025)
Rantanen, Tiina
Salmela, Kirsti
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028797
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa vankien kokemaa perustaitovalmennuksen hyödyllisyyttä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kokevatko vangit perustaitovalmennuksen tuottavan heille konkreettisia taitoja, jotka tukevat elämää ja yhteiskuntaan sopeutumista vapautumisen jälkeen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 12 vankia neljästä erilaisesta vankilaympäristöstä, joihin sisältyi sekä suljettuja että avolaitoksia sekä miesten ja naisten laitoksia. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella valmennukseen osallistumisen motiiveina korostuivat mielekkään tekemisen tarve, halu oppia uusia taitoja ja valmistautuminen vapautumisen jälkeiseen elämään. Kurssit koettiin pääosin monipuolisiksi ja hyödyllisiksi. Ne vahvistivat arjenhallintaa, lisäsivät itseluottamusta ja loivat konkreettisia valmiuksia työnhakuun sekä jatko-opintoihin. Lisäksi valmennus lisäsi opiskelumotivaatiota ja loi uskoa rikoksettomaan tulevaisuuteen. Kehittämistarpeina nousivat esiin tiedottamisen selkeyttäminen sekä kurssien pituuden ja tarjonnan lisääminen.
Tutkimuksessa osoitettiin, että perustaitovalmennus tukee sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tavoitteita. Sen nähtiin tarjoavan välineitä henkilökohtaiseen kasvuun, osallisuuden vahvistamiseen ja rikoksettomaan elämään palaamiseen, minkä vuoksi sen roolia voidaan pitää merkittävänä rikosseuraamusalan kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 12 vankia neljästä erilaisesta vankilaympäristöstä, joihin sisältyi sekä suljettuja että avolaitoksia sekä miesten ja naisten laitoksia. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella valmennukseen osallistumisen motiiveina korostuivat mielekkään tekemisen tarve, halu oppia uusia taitoja ja valmistautuminen vapautumisen jälkeiseen elämään. Kurssit koettiin pääosin monipuolisiksi ja hyödyllisiksi. Ne vahvistivat arjenhallintaa, lisäsivät itseluottamusta ja loivat konkreettisia valmiuksia työnhakuun sekä jatko-opintoihin. Lisäksi valmennus lisäsi opiskelumotivaatiota ja loi uskoa rikoksettomaan tulevaisuuteen. Kehittämistarpeina nousivat esiin tiedottamisen selkeyttäminen sekä kurssien pituuden ja tarjonnan lisääminen.
Tutkimuksessa osoitettiin, että perustaitovalmennus tukee sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tavoitteita. Sen nähtiin tarjoavan välineitä henkilökohtaiseen kasvuun, osallisuuden vahvistamiseen ja rikoksettomaan elämään palaamiseen, minkä vuoksi sen roolia voidaan pitää merkittävänä rikosseuraamusalan kehittämisessä.
