Kestävä rakennussuunnittelu
Kiuru, Hannu (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028826
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön avulla kehitettiin yrityksen toimintaa vastaamaan uuden rakentamislain ja sen asetusten alan yrityksille asettamiin vaatimuksiin. Lain isoimmat muutosajurit ovat rakennuksen vähähiilisyys ja digitalisaatio. Rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025, rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta, sekä rakentamisluvan hakeminen suunnitelmamallilla, tai muutoin koneluettavassa muodossa, astuvat voimaan 1. tammikuuta 2026. Rakentamislain 38 §:n mukaan rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava loppukatselmusta varten tehtävässä ilmastoselvityksessä vuoden 2026 alusta alkaen.
Rakentamislain ja sen asetusten tavoitteena on sujuvoittaa rakentamista, edistää digitalisaatiota ja kestävää kehitystä, sekä parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki ja siihen liittyvät asetukset tuovat merkittäviä uudistuksia ja samalla mahdollisuuksia niille toimijoille, jotka pysyvät ajan tasalla ja osaavat hyödyntää niitä. Tästä syystä rakentamislain ja sen asetusten, sekä muiden ohjeistusten yksityiskohtien ymmärtäminen on välttämätöntä kestävälle rakennussuunnittelulle. Digitalisoitu lupaprosessi nopeuttaa päätöksentekoa ja parantaa tiedonhallintaa, sekä mahdollistaa tiedon siirron rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tällä on suuri merkitys alueidenkäytön suunnittelussa, sillä yhteinen tietojärjestelmä mahdollistaa ja tehostaa eri viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Rakennusvalvontaan toimitettavat tietomallit on oltava siten digitaalisesti käsiteltävässä muodossa.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kvalitatiivista lähestymistapaa, joka soveltuu hyvin rakennusalan lainsäädännön vaikutusten tarkasteluun. Menetelmä mahdollisti syvällisen perehtymisen rakentamislain ja sen asetusten, sekä vielä lausunnoilla olevien asetusten tuomiin vaatimuksiin.
Opinnäytetyössä muodostettiin kokonaisvaltainen näkemys siitä, mitä asioita on jatkossa osattava ja hallittava. Työn keskeisinä lähteinä toimivat rakentamislaki 751/2023 ja laki rakentamislain muuttamiseksi 879/2024, sekä näiden asetukset. Yhteiseurooppalaisista standardeista EN 15643, EN 15978 ja EN 15804, sekä Level(s)-arviointimenetelmä.
Rakentamislain ja sen asetusten tavoitteena on sujuvoittaa rakentamista, edistää digitalisaatiota ja kestävää kehitystä, sekä parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki ja siihen liittyvät asetukset tuovat merkittäviä uudistuksia ja samalla mahdollisuuksia niille toimijoille, jotka pysyvät ajan tasalla ja osaavat hyödyntää niitä. Tästä syystä rakentamislain ja sen asetusten, sekä muiden ohjeistusten yksityiskohtien ymmärtäminen on välttämätöntä kestävälle rakennussuunnittelulle. Digitalisoitu lupaprosessi nopeuttaa päätöksentekoa ja parantaa tiedonhallintaa, sekä mahdollistaa tiedon siirron rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tällä on suuri merkitys alueidenkäytön suunnittelussa, sillä yhteinen tietojärjestelmä mahdollistaa ja tehostaa eri viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Rakennusvalvontaan toimitettavat tietomallit on oltava siten digitaalisesti käsiteltävässä muodossa.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kvalitatiivista lähestymistapaa, joka soveltuu hyvin rakennusalan lainsäädännön vaikutusten tarkasteluun. Menetelmä mahdollisti syvällisen perehtymisen rakentamislain ja sen asetusten, sekä vielä lausunnoilla olevien asetusten tuomiin vaatimuksiin.
Opinnäytetyössä muodostettiin kokonaisvaltainen näkemys siitä, mitä asioita on jatkossa osattava ja hallittava. Työn keskeisinä lähteinä toimivat rakentamislaki 751/2023 ja laki rakentamislain muuttamiseksi 879/2024, sekä näiden asetukset. Yhteiseurooppalaisista standardeista EN 15643, EN 15978 ja EN 15804, sekä Level(s)-arviointimenetelmä.