Suunnitelmallisen mentoroinnin käyttöönotto Iisalmen terveyskeskuksen osastopalveluissa

Abstract

Mentorointi tukee yksilön osaamista ja ammatillista kasvua sekä edistää uuden työntekijän sopeutumista ja sitoutumista työhön. Sen vaikutukset ulottuvat psykososiaalisesta tuesta ja ammatti-identiteetin rakentumisesta työyhteisön toimintaan ja organisaation kehittymiseen. Onnistunut mentorointi edellyttää suunnitelmallisuutta, johdon tukea ja henkilöstön sitoutumista.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa kehittäminen oli ensisijaista ja tutkimus toimi sitä tukevana välineenä. Työn tilaajana toimi Pohjois-Savon hyvinvointialueen (PSHVA) Iisalmen terveyskeskuksen osastopalvelut. Kehittämistyön tarkoituksena oli tukea suunnitelmallisen mentoroinnin käyttöönottoa osastopalveluissa hyödyntäen PSHVA:n valmiita materiaaleja. Tarkoituksena oli käynnistää mentorointitoiminta sekä luoda rakenteita ja käytäntöjä, jotka tukevat mentoroinnin toteutumista ja juurtumista osaksi arjen työtä. Työn tavoitteena oli vahvistaa henkilöstön osaamista, perehdytyksen laatua ja sitoutumista organisaatioon mentoroinnin avulla.

Kehittämistyössä selvitettiin mentoroinnin edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä henkilöstön näkemyksiä, valmiuksia, asenteita ja motivaatiota mentorointiin. Aineisto kerättiin osastopalveluiden lähi- ja sairaanhoitajilta sekä heidän lähiesihenkilöiltään kyselyn ja työpajatyöskentelyn avulla. Teoreettinen viitekehys perustui ajankohtaiseen tutkimuskirjallisuuteen mentoroinnista, osaamisen kehittämisestä ja organisaatioiden oppimisesta. Sen avulla syvennettiin ymmärrystä mentoroinnin vaikutuksista sekä sen suunnittelun ja käyttöönoton edellytyksistä. Kirjallisuuden mukaan suunnitelmallinen mentorointi tukee työhyvinvointia, ammatillista kehittymistä, hiljaisen tiedon siirtymistä sekä työyhteisön osaamisen kehittymistä ja toimintakulttuurin vahvistumista.

Mentorointitoiminta käynnistettiin kolmen mentoriparin pilotoinnin kautta. Kyselyn, työpajojen ja pilotoinnin tulosten perusteella kehitettiin mentoroinnin rakenteita ja käytäntöjä osastopalveluiden tarpeisiin. Kehittämistyön tuotoksina syntyivät Teams-kansio mentoroinnin tueksi, mentorointiprosessin kaavio sekä arviointi- ja palautelomake toiminnan seurantaan ja jatkokehittämiseen.

Opinnäytetyö luo perustan mentoroinnin pitkäjänteiselle kehittämiselle osastopalveluissa sekä tarjoaa käytännön suosituksia ja rakenteita, joita voidaan mukauttaa ja hyödyntää myös muissa yksiköissä suunnitelmallisen mentoroinnin käyttöönotossa. Lisäksi työ avaa jatkotutkimuksen mahdollisuuksia mentoroinnin pitkäaikaisista vaikutuksista henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin, johtamiskäytäntöihin ja työyhteisön oppimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa.

Mentoring supports individual competence and professional growth while promoting the adaptation and commitment of new employees. Its effects extend from psychosocial support and the development of professional identity to the functioning of the work community and the overall development of the organization. Successful mentoring requires systematic planning, management support, and staff commitment.

This thesis was carried out as a research-based development project in which development was the primary focus and research served as a supporting tool. The commissioner of the work was the Departmental Services of Iisalmi Health Centre, operating under the Wellbeing Services County of North Savo (PSHVA). The purpose of the development work was to support the implementation of systematic mentoring within the departmental services by utilizing PSHVA’s existing materials. The aim was to launch mentoring activities and to establish structures and practices that support the implementation and integration of mentoring into daily work. The objective was to strengthen staff competence, the quality of orientation, and commitment to the organization through mentoring.

The development work explored the factors that promote or hinder mentoring, as well as staff perceptions, readiness, attitudes, and motivation towards mentoring. Data were collected from practical nurses, registered nurses, and their immediate supervisors through a survey and workshop sessions. The theoretical framework was based on current research literature on mentoring, competence development, and organizational learning. It deepened the understanding of the effects of mentoring and the prerequisites for its planning and implementation. According to the literature, systematic mentoring promotes well-being at work, professional development, the transfer of tacit knowledge, and the strengthening of competence and organizational culture within work communities.

Mentoring activities were launched through the piloting of three mentor pairs. Based on the results of the survey, workshops, and pilot, the structures and practices of mentoring were developed to meet the needs of the departmental services. The outputs of the development work included a Teams folder to support mentoring, a diagram of the mentoring process, and an evaluation and feedback form for monitoring and continuous improvement.

This thesis lays the foundation for the long-term development of mentoring within the departmental services and provides practical recommendations and structures that can be adapted and utilized in other units to support the implementation of systematic mentoring. In addition, the study opens possibilities for further research on the long-term impacts of mentoring on staff competence, well-being at work, leadership practices, and collective learning within the context of social and health care.