Strateginen työkykyjohtaminen : Työkykyjohtamisen tila Oulun kaupungin sivistys-ja kulttuuripalveluissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työkykyjohtamisen tilaa Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluissa. Tavoitteena oli kuvata työkykyjohtamisen nykytila strategisesta näkökulmasta sekä tunnistaa sen kehittämistarpeet. Tutkimusongelmaan haettiin vastauksia kolmen kysymyksen kautta, jotka käsittelivät laaja-alaisen työkyvyn käsitteen tuntemista, hyviä strategisen työkykyjohtamisen käytänteitä ja missä puolestaan on vielä kehitettävää. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena sivistysja kulttuuripalveluiden esihenkilöille huhtikuussa 2025. Aineisto kerättiin Työterveyslaitoksen suurille organisaatioille tarkoitetulla Työkykyjohtamisen tilannekuva -kyselytyökalulla. Kysely sisälsi väittämiä viidestä eri työkykyjohtamisen aihealueesta; strategisuus, tiedolla johtaminen, toimintamallit ja toimeenpano, tiedonkulku ja yhteistyö sekä organisaatiokulttuuri. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii laaja-alainen työkyvyn käsite, jota tarkastellaan Työkykytalo -mallin kautta. Viitekehys sisältää myös strategisen ja operatiivisen työkykyjohtamisen välisten erojen tarkastelua sekä henkilöstöjohtamisen prosessien kytkeytymistä työkyvyn johtamiseen. Lisäksi tarkastellaan tiedolla johtamisen merkitystä, erityisesti henkilöstöanalytiikan ja mittariston roolia päätöksenteon tukena. Näkökulmaa tukevat myös henkilöstötuottavuus ja työkykyjohtamisen vaikutusten arviointi organisaation toimintaan ja kannattavuuteen nähden. Tämän tutkimuksen perusteella Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen strategisessa työkykyjohtamisessa nähdään jonkin verran kehitettävää. Kyselyn kokonaiskeskiarvoksi muodostui 3,5 (asteikolla 1–5) ja yleinen mielipide organisaation työkykyjohtamisen tilasta sai arvosanan 7 (asteikolla 0–10). Työkykyjohtamisen tila jää tyydyttävän ja hyvän rajoille. Organisaatiokulttuuri ja toimintamallit ja toimeenpano -osiot saivat kyselyn parhaimmat keskiarvot. Organisaatiokulttuuri osoittautui myös ainoaksi kunnossa olevaksi työkykyjohtamisen alueeksi. Työkyvyn käsite ymmärretään kohdeorganisaatiossa laaja-alaisena. Kehittämistarpeiksi nousivat työkykyjohtamisen vision ja strategian laatiminen, tavoitteiden, toimenpiteiden ja vaikutusten arviointi, ennakoivan analytiikan kehittäminen, yhteistyön vahvistaminen, viestinnän ja tiedonkulun parantaminen sekä työkykyjohtamisen osaamisen vahvistaminen.