Sivutoimisen osakeyhtiöyrittäjän verosuunnittelu
Hentilä, Atte (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112129054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112129054
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on sivutoimisen osakeyhtiöyrittäjän verosuunnittelu. Työnteon muodot ja tavat yhdistellä monia eri tulonlähteitä ovat monipuolistuneet. Tämän myötä sivutoimisen yrittäjyyden suosio on ollut kasvussa Suomessa jo pidemmän aikaa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sivutoimisten osakeyhtiömuotoisten yrittäjien verosuunnittelua ja erityisesti sitä, miten sivutoimisen yrittäjän päätoimen tulotaso vaikuttaa verotuksellisesti edullisimpaan tapaan nostaa yritystuloa listaamattomasta osakeyhtiöstä. Tutkimuskysymyksiä tarkasteltiin Suomessa vuonna 2025 voimassa olevan verolainsäädännön pohjalta. Laskelmat rajautuivat vertailemaan vain palkan, osingon sekä niiden yhdistelmän verotehokkuutta sivutoimisen yrittäjän henkilöverotuksen näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu alan kirjallisuudesta, verkkolähteistä sekä aihetta käsittelevästä lainsäädännöstä. Tietopohjassa tarkastellaan keskeistä verolainsäädäntöä, sivutoimista yrittäjyyttä sekä eri yhtiömuotojen erityispiirteitä ja niihin sovellettavia verokäytäntöjä. Työn empiirinen osa toteutettiin syksyllä 2025 haastattelemalla sivutoimisia osakeyhtiöyrittäjiä sekä muodostamalla tutkittavaa ilmiötä havainnollistavat laskelmat. Vertailevat laskelmat muodostettiin kolmen eri päätoimen tulotason mukaisten skenaarioiden pohjalta. Haastatteluissa hyödynnettiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää.
Haastatteluista selvisi, että sivutoimiset yrittäjät pitävät verosuunnittelua tärkeänä. He eivät kuitenkaan kokeneet omaavansa vero-optimoinnista riittävästi tietoa. Laskelmista selvisi, että päätoimen ansiotulotaso vaikuttaa siihen kuinka suuri absoluuttinen hyöty saavutetaan valitsemalla verotuksellisesti edullisin tapa nostaa varoja. Verotuksellisesti edullisin varojen nostotapa oli kuitenkin kaikilla laskelmissa käytetyillä päätoimen tulotasoilla sama.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sivutoimisten osakeyhtiömuotoisten yrittäjien verosuunnittelua ja erityisesti sitä, miten sivutoimisen yrittäjän päätoimen tulotaso vaikuttaa verotuksellisesti edullisimpaan tapaan nostaa yritystuloa listaamattomasta osakeyhtiöstä. Tutkimuskysymyksiä tarkasteltiin Suomessa vuonna 2025 voimassa olevan verolainsäädännön pohjalta. Laskelmat rajautuivat vertailemaan vain palkan, osingon sekä niiden yhdistelmän verotehokkuutta sivutoimisen yrittäjän henkilöverotuksen näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu alan kirjallisuudesta, verkkolähteistä sekä aihetta käsittelevästä lainsäädännöstä. Tietopohjassa tarkastellaan keskeistä verolainsäädäntöä, sivutoimista yrittäjyyttä sekä eri yhtiömuotojen erityispiirteitä ja niihin sovellettavia verokäytäntöjä. Työn empiirinen osa toteutettiin syksyllä 2025 haastattelemalla sivutoimisia osakeyhtiöyrittäjiä sekä muodostamalla tutkittavaa ilmiötä havainnollistavat laskelmat. Vertailevat laskelmat muodostettiin kolmen eri päätoimen tulotason mukaisten skenaarioiden pohjalta. Haastatteluissa hyödynnettiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää.
Haastatteluista selvisi, että sivutoimiset yrittäjät pitävät verosuunnittelua tärkeänä. He eivät kuitenkaan kokeneet omaavansa vero-optimoinnista riittävästi tietoa. Laskelmista selvisi, että päätoimen ansiotulotaso vaikuttaa siihen kuinka suuri absoluuttinen hyöty saavutetaan valitsemalla verotuksellisesti edullisin tapa nostaa varoja. Verotuksellisesti edullisin varojen nostotapa oli kuitenkin kaikilla laskelmissa käytetyillä päätoimen tulotasoilla sama.