Työtehtävien keventäminen Lean-tekniikoita ja visualisointia hyödyntämällä: Case Olderfjord Turistsenter
Lappalainen, Sini (2025)
Lappalainen, Sini
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112429285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112429285
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin millä tavoin toimeksiantajayrityksen, Olderfjord Turistsenterin, arjen toimintoja olisi mahdollista keventää työntekijöiden kannalta. Työ pienessä matkailualan yrityksessä on sesonkipainotteista, mistä seuraa toiminnalle erilaisia haasteita. Sesonkiluontoisuus näkyy muun muassa suuressa perehdytyksen tarpeessa, kun henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda konkreettisia keinoja ja pieniä muutoksia arjen toimintoihin, joilla voidaan vähentää henkilöstön kuormitusta ja saada työtehtävät hoitumaan jouhevammin.
Yrityksen tarpeita ja ongelmakohtia lähdettiin kartoittamaan havainnoimalla arjen toimintoja paikan päällä, sekä haastattelemalla henkilöstöä ja yrityksen johtoa. Näin kerättyä aineistoa saatiin riittävästi kehitysehdotusten pohjalle. Teoriapohjana opinnäytetyössä esiin tulleille kehitysehdotuksille toimivat Lean, sekä palvelumuotoilu. Kumpikin käytetyistä menetelmistä hyödyntävät käytännönläheistä lähestymistapaa ongelmiin. Erityisesti menetelmien muuntautumiskyky juuri kohdeyrityksen tarpeisiin teki niistä soveltuvat. Visuaalisuutta hyödynnettiin kehitysideoissa, sillä yrityksellä on paljon kansainvälistä työvoimaa. Visuaalisuutta hyödyntämällä voitiin osaltaan pyrkiä vähentämään kielimuurista johtuvia väärinkäsityksiä.
Tuloksena saatiin useita kehitysehdotuksia, joita yritys voi ottaa halutessaan käyttöön. Kehitysehdotukset eivät vaadi yritykseltä suuria investointeja, vaan ne on mahdollista toteuttaa pienimuotoisesti. Kehitysideoita on mahdollista muokata paremmin yrityksen käyttöön soveltuviksi, kunhan niitä on ensin testattu käytännössä. Ajan puutteen vuoksi kehitysehdotuksia ei sovellettu käytännössä opinnäytetyöprosessin aikana. Käytännön testaus olisi parantanut tulosten arvioimista.
Yrityksen tarpeita ja ongelmakohtia lähdettiin kartoittamaan havainnoimalla arjen toimintoja paikan päällä, sekä haastattelemalla henkilöstöä ja yrityksen johtoa. Näin kerättyä aineistoa saatiin riittävästi kehitysehdotusten pohjalle. Teoriapohjana opinnäytetyössä esiin tulleille kehitysehdotuksille toimivat Lean, sekä palvelumuotoilu. Kumpikin käytetyistä menetelmistä hyödyntävät käytännönläheistä lähestymistapaa ongelmiin. Erityisesti menetelmien muuntautumiskyky juuri kohdeyrityksen tarpeisiin teki niistä soveltuvat. Visuaalisuutta hyödynnettiin kehitysideoissa, sillä yrityksellä on paljon kansainvälistä työvoimaa. Visuaalisuutta hyödyntämällä voitiin osaltaan pyrkiä vähentämään kielimuurista johtuvia väärinkäsityksiä.
Tuloksena saatiin useita kehitysehdotuksia, joita yritys voi ottaa halutessaan käyttöön. Kehitysehdotukset eivät vaadi yritykseltä suuria investointeja, vaan ne on mahdollista toteuttaa pienimuotoisesti. Kehitysideoita on mahdollista muokata paremmin yrityksen käyttöön soveltuviksi, kunhan niitä on ensin testattu käytännössä. Ajan puutteen vuoksi kehitysehdotuksia ei sovellettu käytännössä opinnäytetyöprosessin aikana. Käytännön testaus olisi parantanut tulosten arvioimista.
