Yhteisöllisyys työhyvinvoinnin tukena hajautetuissa työympäristöissä
Koivumaa, Sanna; Suvanto, Noora; Toivio, Fanny (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112128973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112128973
Tiivistelmä
Yhteisöllisyys työpaikalla ei ole itsestäänselvyys, ja tukemalla sitä voidaan tukea työhyvinvointia. Hajautettu työympäristö luo yhteisöllisyyden rakentumiselle omat haasteensa. Tässä kehittämistehtävässä selvitettiin yhteisöllisyyden roolia työhyvinvoinnin tukemisessa hajautetussa työympäristössä. Tavoitteena oli laatia Oulun kaupunginkirjastolle kehittämisehdotuksia yhteisöllisyyden tukemiseksi. Artikkelin tietopohja muodostui käsitteiden työhyvinvointi, hajautettu työympäristö, yhteisöllisyys sekä yhteisöohjautuvuus ympärille.
Kehittämistehtävä toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista kehittämismenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin verkkokyselyä, joka piti sisällään seitsemän avointa kysymystä. Kysely luotiin Webropoliin ja se lähetettiin sähköisesti Oulun kaupunginkirjaston henkilöstölle yhteyshenkilön kautta. Kyselyn laatimisen apuna käytettiin ohjaavia kysymyksiä ja jokaisen ohjaavan kysymyksen alle laadittiin tarkempia kysymyksiä. Vastauksista muodostunut aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, analyysissä saavutettiin vastausten laajuudesta riippuen yläkategorian tai pääkategorian taso.
Tutkimusprosessissa selvisi, että valtaosa vastaajista kokee yhteisöllisyyttä työyksikössään, mutta etätyöskentely koetaan haasteena yhteisöllisyyden muodostumiselle. Kokemus yhteisöllisyydestä vaikuttaa työhyvinvoinnin lisäksi yhteisöohjautuviin työtehtäviin. Vastausten perusteella tuotettiin kehittämisehdotuksia kohdeorganisaatiolle yhteisöllisyyden tueksi. Kehittämisehdotuksista muodostettiin visuaalinen tuotos, jota voidaan käyttää tukena suunniteltaessa yhteisöllisyyttä tukevia toimia työyhteisössä. Kehittämisehdotuksissa nousivat esille etäpalaverikäytäntöjen kehittäminen, yhteisöllisten hetkien mahdollistaminen, yksikkökohtainen työhyvinvointiraha, sekä onnistumisen seuranta.
Kehittämistehtävä toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista kehittämismenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin verkkokyselyä, joka piti sisällään seitsemän avointa kysymystä. Kysely luotiin Webropoliin ja se lähetettiin sähköisesti Oulun kaupunginkirjaston henkilöstölle yhteyshenkilön kautta. Kyselyn laatimisen apuna käytettiin ohjaavia kysymyksiä ja jokaisen ohjaavan kysymyksen alle laadittiin tarkempia kysymyksiä. Vastauksista muodostunut aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, analyysissä saavutettiin vastausten laajuudesta riippuen yläkategorian tai pääkategorian taso.
Tutkimusprosessissa selvisi, että valtaosa vastaajista kokee yhteisöllisyyttä työyksikössään, mutta etätyöskentely koetaan haasteena yhteisöllisyyden muodostumiselle. Kokemus yhteisöllisyydestä vaikuttaa työhyvinvoinnin lisäksi yhteisöohjautuviin työtehtäviin. Vastausten perusteella tuotettiin kehittämisehdotuksia kohdeorganisaatiolle yhteisöllisyyden tueksi. Kehittämisehdotuksista muodostettiin visuaalinen tuotos, jota voidaan käyttää tukena suunniteltaessa yhteisöllisyyttä tukevia toimia työyhteisössä. Kehittämisehdotuksissa nousivat esille etäpalaverikäytäntöjen kehittäminen, yhteisöllisten hetkien mahdollistaminen, yksikkökohtainen työhyvinvointiraha, sekä onnistumisen seuranta.