WordPressin hallintakäyttöliittymän räätälöinti : käyttäjäryhmät, digitaalinen maturiteetti ja kehityssuunnat
Brännfors, Nea (2025)
Brännfors, Nea
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529619
Tiivistelmä
Työssä tarkastellaan, miten WordPressin hallintakäyttöliittymää kannattaa räätälöidä erilaisille käyttäjäryhmille siten, että sisällöntuottajien itsenäinen työskentely
paranee ilman, että selkeys, brändiyhtenäisyys tai saavutettavuus heikkenevät.
Tavoitteena on tunnistaa käyttäjäryhmäkohtaisia tarpeita ja vertailla kahta toteutustapaa: Gutenbergin natiivilohkoihin perustuvaa lähestymistapaa sekä ACF-lisäosaan tukeutuvaa, lomakemaista mallia.
Aineisto koostuu kirjallisuuskatsauksesta, Teams-haastatteluista ja kahden asiakasprojektin havainnoista sekä omista esimerkkilohkoista, joilla arvioitiin muokkauskokemusta, virheiden ehkäisyä, ylläpidettävyyttä ja lisäosariippuvuuksia.
Analyysi kohdistui käyttäjäryhmien osaamisprofiileihin sekä niille tarkoituksenmukaisiin oikeuksiin ja rajoituksiin.
Lopuksi työn tavoitteena oli syventää ymmärrystä eri käyttäjäryhmistä ja niiden
tarpeista. Opin tunnistamaan käyttäjäryhmät ja räätälöimään hallintakäyttöliittymää niiden mukaisesti. Syvensin osaamistani ACF:n vahvuuksista ja haasteista
sekä perustelin, miksi natiivilohkot voivat joissakin projekteissa muodostaa pitkällä aikavälillä kestävämmän, ylläpidon kannalta kevyemmän ja vähemmän kehittäjäriippuvaisen ratkaisun, koska ne mahdollistavat sisällöntuottajille laajemman itsepalvelun. Näiden oppien perusteella osaan jatkossa ratkaista hallintakäyttöliittymän suunnittelun haasteita paremmin.
paranee ilman, että selkeys, brändiyhtenäisyys tai saavutettavuus heikkenevät.
Tavoitteena on tunnistaa käyttäjäryhmäkohtaisia tarpeita ja vertailla kahta toteutustapaa: Gutenbergin natiivilohkoihin perustuvaa lähestymistapaa sekä ACF-lisäosaan tukeutuvaa, lomakemaista mallia.
Aineisto koostuu kirjallisuuskatsauksesta, Teams-haastatteluista ja kahden asiakasprojektin havainnoista sekä omista esimerkkilohkoista, joilla arvioitiin muokkauskokemusta, virheiden ehkäisyä, ylläpidettävyyttä ja lisäosariippuvuuksia.
Analyysi kohdistui käyttäjäryhmien osaamisprofiileihin sekä niille tarkoituksenmukaisiin oikeuksiin ja rajoituksiin.
Lopuksi työn tavoitteena oli syventää ymmärrystä eri käyttäjäryhmistä ja niiden
tarpeista. Opin tunnistamaan käyttäjäryhmät ja räätälöimään hallintakäyttöliittymää niiden mukaisesti. Syvensin osaamistani ACF:n vahvuuksista ja haasteista
sekä perustelin, miksi natiivilohkot voivat joissakin projekteissa muodostaa pitkällä aikavälillä kestävämmän, ylläpidon kannalta kevyemmän ja vähemmän kehittäjäriippuvaisen ratkaisun, koska ne mahdollistavat sisällöntuottajille laajemman itsepalvelun. Näiden oppien perusteella osaan jatkossa ratkaista hallintakäyttöliittymän suunnittelun haasteita paremmin.
