Liikunnan apuvälineet kuntoutuksen tukena : kysely liikunnan apuvälineiden käyttäjille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa liikunnan apuvälineiden käyttäjien kokemuksia ja arvioida, missä määrin välineet tukevat kuntoutusta. Tavoitteena oli saada tietoa Paralympiakomitealle ja muille ammattilaisille käytetyistä liikunnan apuvälineistä ja niiden hyödyllisyydestä kuntoutuksen tukena.

Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Suomen Paralympiakomitea. Työssä tarkasteltiin liikunnan apuvälineiden merkitystä kuntoutumisen välineenä, sekä käyttäjien kokemuksia apuvälineiden vaikutuksista hyvinvointiin ja osallisuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin Webropol-kyselynä, johon vastasi yhteensä 36 henkilöä (N=36). Vastaajista 20 henkilöä käytti pyörätuolia (N=20) ja 16 vastaajista ei käyttänyt pyörätuolia (N=16).

Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen työ. Vastauksista kerättiin tietoa liikunnan apuvälineiden vaikutuksesta toimintakykyyn. Lisäksi vastauksia kerättiin välineiden vuokrauksen toimivuudesta. Kyselyllä haluttiin selvittää kuinka hyvin Paralympiakomitean välinevuokraamo on onnistunut kuluneen 2 vuoden ajan. Vaikka keskiarvoissa oli eroja vastaajaryhmien välillä, tilastollisesti merkitsevä ero löytyi vain liikkumismotivaatiosta: pyörätuolin käyttäjillä apuvälineet lisäsivät motivaatiota enemmän kuin ei-pyörätuolin käyttäjillä (t = 2.1, df = 33, p = 0.02).

Tulokset osoittavat myös, että fyysisen kunnon koheneminen (keskiarvo 4,1) ja mielialan koheneminen (4,6) asteikolla 1–5, korostuvat positiivisesti vastauksissa. Vuokrauspalvelu auttoi 22 vastaajaa valitsemaan sopivimman välineen ennen ostopäätöstä, mikä korostaa vuokrauspalvelun merkitystä. Rahoitus kuitenkin osoittautui merkittäväksi esteeksi useille käyttäjille.

The purpose of this thesis was to explore the experiences of users of adaptive sports equipment and to assess the extent to which these devices support rehabilitation. The goal was to provide the Paralympic Committee and other professionals with information about the adaptive equipment being used and its usefulness in supporting rehabilitation.

The partner organization for this thesis was the Finnish Paralympic Committee. The study examined the role of adaptive sports equipment as a tool for rehabilitation, as well as users’ experiences of the equipment’s effects on well-being and participation. The thesis was carried out as a Webropol survey, which received a total of 36 responses (N = 36). Of the respondents, 20 used a wheelchair (N = 20), and 16 did not use a wheelchair (N = 16).

This was a quantitative study. The responses were used to gather information on the impact of adaptive sports equipment on functional capacity. In addition, responses were collected regarding the functionality of the equipment rental service. The aim of the survey was to determine how well the Paralympic Committee’s equipment rental service has performed over the past two years. Although there were differences in mean scores between respondent groups, only the difference in movement motivation was statistically significant: for wheelchair users, the equipment increased motivation more than for non-wheelchair users (t = 2.1, df = 33, p = 0.02).

The results also show that improvements in physical fitness (mean 4.1) and mood (4.6) on a scale of 1–5 were highlighted positively in the responses. The rental service helped 22 respondents choose the most suitable equipment before making a purchase decision, emphasizing the importance of the rental service. However, funding proved to be a significant barrier for many users.