Tarinoita elämästä : luovia menetelmiä ja runoja vanhustyössä
Käki, Balbina (2015)
Käki, Balbina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505035741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505035741
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan luovan muistelutyön ja runojen käyttöä vanhusryhmissä kahdessa helsinkiläisessä hoivakodissa. Työssä esitellään erilaisia luovia menetelmiä ja luovaa muistelutyötä, ja pohditaan niiden käyttöä vanhustyössä, erityisesti muistisairaiden vanhusten parissa. Työn tavoitteena on kertoa teatteri-ilmaisun ohjaajan näkökulmasta ja kokemuksesta luovan toiminnan käytöstä ja mahdollisuuksista hoivakodin vanhusryhmissä. Opinnäytetyö pyrkii avaamaan luovan muistelutyön käytäntöä ja pohtii taiteen merkitystä senioreille.
Työssä kuvataan syksyllä 2014 toteutetun Tarinoita elämästä -projektin suunnittelua ja kulkua. Tarinoita elämästä -projekti toteutettiin kahdessa helsinkiläisessä hoivakodissa teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijan vetäminä luovan muistelun ryhminä. Osallistujina oli muistisairaita ja psykogeriatrisen osaston asukkaita. Ryhmissä käytettiin erilaisia luovan muistelutyön menetelmiä sekä runotekstejä. Opinnäytetyö kertoo projektin etenemisestä ja käytännön toteutuksesta, sekä siitä nousseista havainnoista. Työssä tuodaan esille niitä seikkoja, jotka teatteri-ilmaisun ohjaajan on hyvä ottaa huomioon hoivakodissa työskennellessään.
Luova muistelu koettiin mielekkääksi ja erilaiset menetelmät (esineet, tuoksut, maut) herättivät osallistujissa paljon muistoja ja tarinoita, joita ryhmässä jaettiin. Myös runotekstien käyttö toimi työskentelyssä hyvin. Projektin pohjalta voidaan todeta, että teatteri-ilmaisun ohjaajan toteuttamalle luovalle toiminnalle on vanhustyössä kysyntää ja tarvetta. Käytettävät menetelmät ja työtavat täytyy kuitenkin sopeuttaa osallistujien toimintakykyyn sopiviksi. Projektista saatu palaute oli positiivista, ja osallistujat kokivat työskentelyn tuoneen vaihtelua arkeen. Haasteena tällaisessa työskentelyssä on moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja rahoituksen löytäminen toiminnalle.
Työssä kuvataan syksyllä 2014 toteutetun Tarinoita elämästä -projektin suunnittelua ja kulkua. Tarinoita elämästä -projekti toteutettiin kahdessa helsinkiläisessä hoivakodissa teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijan vetäminä luovan muistelun ryhminä. Osallistujina oli muistisairaita ja psykogeriatrisen osaston asukkaita. Ryhmissä käytettiin erilaisia luovan muistelutyön menetelmiä sekä runotekstejä. Opinnäytetyö kertoo projektin etenemisestä ja käytännön toteutuksesta, sekä siitä nousseista havainnoista. Työssä tuodaan esille niitä seikkoja, jotka teatteri-ilmaisun ohjaajan on hyvä ottaa huomioon hoivakodissa työskennellessään.
Luova muistelu koettiin mielekkääksi ja erilaiset menetelmät (esineet, tuoksut, maut) herättivät osallistujissa paljon muistoja ja tarinoita, joita ryhmässä jaettiin. Myös runotekstien käyttö toimi työskentelyssä hyvin. Projektin pohjalta voidaan todeta, että teatteri-ilmaisun ohjaajan toteuttamalle luovalle toiminnalle on vanhustyössä kysyntää ja tarvetta. Käytettävät menetelmät ja työtavat täytyy kuitenkin sopeuttaa osallistujien toimintakykyyn sopiviksi. Projektista saatu palaute oli positiivista, ja osallistujat kokivat työskentelyn tuoneen vaihtelua arkeen. Haasteena tällaisessa työskentelyssä on moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja rahoituksen löytäminen toiminnalle.