Hoitajien kokema psykologinen turvallisuus Attendon ympärivuorokautisessa vanhustenhoivassa : kantasuomalaisten ja muualta Suomeen muuttaneiden hoitajien kokemuksia monikulttuurisessa hoivaympäristössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä hoitajien kokemasta psykologisesta turvallisuudesta Attendon ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä sekä tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä. Työn taustalla oli hoiva-alan työvoimapula, henkilöstön kuormittuminen ja tarve kehittää hyvinvoivia työyhteisöjä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Attendon kanssa, ja sen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisessä.

Tutkimus oli monimenetelmällinen ja yhdisti määrällisen ja laadullisen lähestymistavan. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella seitsemästä Uudenmaan alueen hoivakodista (n = 18). Määrällinen osuus perustui Edmondsonin psykologisen turvallisuuden mittariin, ja laadullinen osuus koostui avoimista kysymyksistä, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tulosten mukaan hoitajien psykologisen turvallisuuden kokemus oli keskimäärin kohtalainen (M = 2.98). Muualta Suomeen muuttaneet hoitajat arvioivat psykologisen turvallisuuden hieman korkeammaksi kuin kantasuomalaiset, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Laadullinen aineisto osoitti, että psykologista turvallisuutta vahvistivat erityisesti kuunteleva esihenkilötyö, rakentava palaute ja yhteisöllinen vuorovaikutus. Turvallisuutta heikensivät puolestaan epäoikeudenmukainen kohtelu, hierarkkinen johtaminen ja seuraamusten pelko.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykologinen turvallisuus rakentuu ennen kaikkea luottamuksesta, avoimuudesta ja yhdenvertaisesta johtamisesta. Tuloksia voidaan hyödyntää Attendon työyhteisöjen kehittämisessä sekä esihenkilöiden koulutuksessa psykologisesti turvallisen ja inklusiivisen johtamisen vahvistamiseksi.

Avainsanat: Psykologinen turvallisuus, vanhusten hoiva, johtaminen, työhyvinvointi __________________________________________________________ Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.

The purpose of this master’s thesis was to increase understanding of nurses’ experiences of psychological safety in Attendo’s 24-hour elderly care units and to identify the factors that influence it. The background of the study was the current shortage of nursing staff, the high workload, and the need to develop well-being and supportive work communities. The study was carried out in cooperation with Attendo and aimed to provide information that can be used in developing leadership and promoting work well-being.

A mixed-methods approach was used by combining quantitative and qualitative methods. The data were collected through an electronic questionnaire in seven Attendo care homes in the Uusimaa region (n = 18). The quantitative section was based on Edmondson’s Psychological Safety Scale, and the qualitative section consisted of open-ended questions analysed with content analysis.

The results showed that the level of psychological safety among nurses was moderate (M = 2.98). Nurses with an international background reported slightly higher levels than Finnish-born nurses, but the difference was not statistically significant. According to the qualitative results, psychological safety was strengthened by supportive leadership, constructive feedback, and open interaction. It was weakened by unequal treatment, hierarchical management, and fear of consequences.

In conclusion, psychological safety in elderly care is built on trust, openness, and fair leadership. The results can be used to support the development of Attendo’s work communities and to strengthen leadership training related to inclusive and psychologically safe management practices.

Keywords: psychological safety, elderly care, leadership, work well-being __________________________________________________________ The originality of this thesis has been checked using the Turnitin Originality Check software.