Maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemuksia varhaiskasvatuksesta
Al-Janabi, Wala; Akbari, Taraneh (2025)
Al-Janabi, Wala
Akbari, Taraneh
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630083
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemuksia suomalaisesta varhaiskasvatuksesta Hämeenlinnassa. Tavoitteena oli tuoda vanhempien oma ääni kuuluviin ja vahvistaa kulttuurisesti sensitiivistä, yhdenvertaista ja asiakaslähtöistä toimintakulttuuria. Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, jossa oli mukana 8 huoltajaa ja haastattelut tehtiin suomeksi, arabiaksi, dariksi ja englanniksi. Aineisto kirjattiin muistiin ja analysoitiin toistuvan lukemisen ja teemoittelun avulla.
Vanhempien kokemukset eivät muodostaneet yhtenäistä kokonaisuutta, vaan vaihtelivat esimerkiksi maassaoloajan ja kielitaidon mukaan. Tulosten mukaan vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä varhaiskasvatuksen laatuun, turvallisuuteen ja henkilöstön ammattitaitoon. Lapsilähtöisyys, leikin keskeinen rooli sekä henkilöstön ystävällinen ja avoin asenne koettiin suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksina. Sähköiset viestintävälineet ja monikielinen viestintä helpottivat yhteydenpitoa ja lisäsivät arjen läpinäkyvyyttä. Joissakin vastauksissa nousi kuitenkin esiin huoli siitä, että lasten ryhmissä näkyy kielellistä jakautumista, ja vanhemmat toivoivat henkilökunnalta aktiivisempaa rohkaisua yhteisiin leikkeihin yli kieli- ja kulttuurirajojen.
Kehittämistarpeina nousivat esiin vuorovaikutuksen ja tiedonkulun kaksisuuntaisuuden vahvistaminen sekä kulttuuristen erojen ja erilaisten kasvatustapojen parempi huomioiminen. Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että kulttuurisensitiivinen ja vuorovaikutteinen varhaiskasvatus tukee paitsi lapsen oppimista, myös koko perheen kotoutumista ja yhteisöön kiinnittymistä.
Tulevaisuudessa Hämeenlinnan varhaiskasvatus voisi kehittää edelleen kulttuurisensitiivisiä toimintamalleja ja koulutusta, jotka tukevat monikulttuuristen perheiden osallistumista ja vahvistavat yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksen arjessa.
Vanhempien kokemukset eivät muodostaneet yhtenäistä kokonaisuutta, vaan vaihtelivat esimerkiksi maassaoloajan ja kielitaidon mukaan. Tulosten mukaan vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä varhaiskasvatuksen laatuun, turvallisuuteen ja henkilöstön ammattitaitoon. Lapsilähtöisyys, leikin keskeinen rooli sekä henkilöstön ystävällinen ja avoin asenne koettiin suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksina. Sähköiset viestintävälineet ja monikielinen viestintä helpottivat yhteydenpitoa ja lisäsivät arjen läpinäkyvyyttä. Joissakin vastauksissa nousi kuitenkin esiin huoli siitä, että lasten ryhmissä näkyy kielellistä jakautumista, ja vanhemmat toivoivat henkilökunnalta aktiivisempaa rohkaisua yhteisiin leikkeihin yli kieli- ja kulttuurirajojen.
Kehittämistarpeina nousivat esiin vuorovaikutuksen ja tiedonkulun kaksisuuntaisuuden vahvistaminen sekä kulttuuristen erojen ja erilaisten kasvatustapojen parempi huomioiminen. Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että kulttuurisensitiivinen ja vuorovaikutteinen varhaiskasvatus tukee paitsi lapsen oppimista, myös koko perheen kotoutumista ja yhteisöön kiinnittymistä.
Tulevaisuudessa Hämeenlinnan varhaiskasvatus voisi kehittää edelleen kulttuurisensitiivisiä toimintamalleja ja koulutusta, jotka tukevat monikulttuuristen perheiden osallistumista ja vahvistavat yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksen arjessa.
